Kuva: National Cancer Institute
Kuva: National Cancer Institute

Etenkin Yhdysvalloissa saattaa yhä olla epäluuloa rokotetta kohtaan.

Lapsille annettavan kolmoisrokote ei lisää autismin riskiä, tiivistää laaja yhdysvaltalainen tutkimus. Se on todettu aikaisemmissakin tutkimuksissa, mutta uusi tutkimus muistuttaa alkusanoissaan joidenkin vanhempien silti yhä epäilevän kolmoisrokotetta maailmalla.

Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote (MPR) on tutkimuksen mukaan turvallinen. Se ei lisää autismin riskiä. Se on myös tehokas, tutkimus tiivistää.

Lastenlääkäri Anjali Jainin johtama tutkimusryhmä kiinnitti huomion lapsiin, joilla katsottiin olevan kohonnut autismin riski. Runsaalla kahdella prosentilla lapsista oli vanhempi sisarus, jolla oli jo havaittu autismia.

Edes näissä tapauksissa ei havaittu autismin riskin lisääntyneen rokotteen takia, tutkijat tiivistävät Science Alert -uutissivulla.

Tutkimuksessa oli terveystietoja yli 95 000 lapsesta, jotka olivat syntyneet vuosina 2001–2007 ja joilla oli sisaruksia. Tutkijat selvittivät muun muassa autististen sisarusten määrän ja saadut rokotteet. Tutkimus julkaistiin lääketieteen Jama-lehdessä.

Kolmoisrokotteen yhteys autismiin on osoitettu perättömäksi useissa aikaisemmissa tutkimuksissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteaa verkkosivullaan.

”Euroopassa keskustelu MPR:n ja autismin yhteydessä on ehkä vähäisempää kuin Yhdysvalloissa”, ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo. Leino toteaa yhdysvaltalaistutkimuksen näyttävän tieteellisesti perustellulta.

Esimerkiksi tanskalainen 500 000 lapsen tutkimus selvitti terveydenhuollon rekistereistä, onko kolmoisrokotteen ja autismin välillä yhteyttä. Sitä ei löytynyt. Rokotetussa ja rokottamattomissa lapsissa havaittiin autismia yhtä usein.

Yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta saa Leinon mukaan äkkiseltään käsityksen, että kolmoisrokote suorastaan suojaisi autismilta. Tämä pieni vääristymä johtui siitä, että vanhemmat ilmeisesti välttivät rokotteen antamista lapsille, joilla nähtiin merkkejä autismista. Oireettomat lapset sen sijaan saivat rokotteen. Taustalla saattoi olla epäluuloa rokotetta kohtaan.

Sitkeä kohu kolmoisrokotteen ja autismin väitetystä yhteydestä alkoi vuonna 1998, jolloin brittiläinen tutkija Andrew Wakefield kytki kolmoisrokotteen autismin riskiin. Wakefieldin mukaan rokote saattoi edistää autismin puhkeamista pienessä osassa väestöä.

Syntyneen keskustelun takia vanhemmat saattoivat jättää lapsensa rokotuttamatta. Tutkimuksen julkaissut arvostettu lääketieteen aikakauslehti Lancet veti vuonna 2010 Wakefieldin tutkimuksen pois kaikin tavoin virheellisenä. Wakefield menetti lääkärinoikeutensa Britanniassa.

Jotkut ovat yhä vakuuttuneita rokotteen haitallisuudesta eri perustein.
Science Alert kertoi vastikään, että Australian viranomaiset eivät ensi vuonna maksa tukia perheille, jotka eivät rokotuta lapsiaan. Australiassa on liki 40 000 lasta jäänyt rokottamatta.

Yhdysvalloissa rokotusten epäilijöiden ja vastustajien määrä on lisääntynyt. Tuhkarokkoa on esiintynyt enemmän kuin pariinkymmeneen vuoteen, vaikka taudin katsottiin jo kadonneen vuosituhannen alussa.

Hollannissa puhkesi keväällä 2013 tuhkarokkoepidemia, jonka aikana yli 200 ihmistä joutui sairaalaan ja yksi nuori tyttö kuoli, tutkija Jussi Sane muistuttaa THL:n blogissaan.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä