Aurinkokunnan laitamilla syntyneen Wild-2-komeetan "kristallit" muistuttavat kondreja, joita muodostuu mineraalien sulaessa äkillisesti Aurinkokunnan kuumissa sisäosissa. Kuva: Noriko Kita/ Wisconsinin yliopisto
Aurinkokunnan laitamilla syntyneen Wild-2-komeetan "kristallit" muistuttavat kondreja, joita muodostuu mineraalien sulaessa äkillisesti Aurinkokunnan kuumissa sisäosissa. Kuva: Noriko Kita/ Wisconsinin yliopisto

Wild-2-komeetan halosta kerätyt tomunäytteet paljastivat, että Aurinkokunnan aines on sekoittunut luultua perinpohjaisemmin.

Nasan Stardust-luotain toi muutama vuosi sitten tuliaisia Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä kiertävältä Wild-2-komeetalta. Näyte tarjoaa ainutlaatuisen näkymän aurinkokunnan historiaan, koska komeetalla on ikää yli 4 miljardia vuotta.

Tomoki Nakamuran johtama yhdysvaltalais-japanilainen tutkimusryhmä löysi komeetan pölystä ainesta, joka on kemiallisesta koostumuksestaan päätellen muodostunut aurinkokunnan sisäosissa. Tämä on yllättävää, koska komeetta syntyi Plutoakin kauempana Aurinkokunnan jäisillä laitamilla.

Näytteestä löydetyt alle millimetrin kokoiset kyhmyt muistuttavat kondreja, jotka muodostuvat kiven kuumentuessa äkillisesti. Ne ovat siis ikään kuin ”postileima” aurinkokunnan kuumista sisäosista. Niiden hapen isotooppien suhde osoittautui tarkemmassa analyysissä vastaavaksi kuin asteroideissa ja jopa auringossa.

Nämä havainnot viittaavat siihen, että varhaisen aurinkokunnan kuumien sisäosien aines levisi viileämpiin reunaosiin. Aiemmin on arveltu, että pääosa kappaleista juuttui kiertoradoilleen jo miljardeja vuosia sitten, mutta ilmeisesti aurinkokuntamme kävikin varhaishistoriassaan läpi luultua perusteellisemman myllerryksen.

Tutkimuksen julkaisi Science.