Seoulin yliopiston tutkijat ovat kloonanneet 30 ihmisalkiota kantasolujen viljelyä ja tautien hoitoa varten. Ihmisalkioita on kloonattu aiemminkin, mutta ei tiettävästi koskaan näin paljon eikä näin pitkälle. Eläimillä korealaisten käyttämä tumansiirto...

Seoulin yliopiston tutkijat ovat kloonanneet 30 ihmisalkiota kantasolujen viljelyä ja tautien hoitoa varten. Ihmisalkioita on kloonattu aiemminkin, mutta ei tiettävästi koskaan näin paljon eikä näin pitkälle. Eläimillä korealaisten käyttämä tumansiirtotekniikka on jo lähes rutiinia.

Uutinen on herännyt pelkoja ihmisen monistamisesta, mutta korealaisten tavoite on puhtaasti terapeuttinen. "Me emme aio koskaan edes yrittää ihmisen kloonaamista", kertoo BBC:n haastattelema professori Woo Suk Hwang. Hän viittaa eläinkokeissa ilmenneisiin hankaluuksiin ja vaaroihin, kuten sisäelinten vakaviin epämuodostumiin.

Alkiot tuotettiin tumansiirrolla. Korealaiset keräsivät 16 naiselta yhteensä 242 munasolua ja siirsivät tavallisen solun tuman jokaisen munasolun tuman tilalle. Aikuinen tuma, jonka "kehitysgeenit" ovat sammuneet, aktivoi perimänsä uudessa ympäristössä ja käynnistää munasolun jakaantumisen sopivissa olosuhteissa. Kantasolut kerättiin viiden päivän kuluttua, kun viljellyt alkiot olivat kypsyneet blastokysteiksi eli rakkulavaiheeseen. Blastokysti koostuu pääasiassa erilaistumattomista kantasoluista. Sen sisäsolumassasta voidaan kuitenkin mikroskoopissa erottaa sikiön ja istukan syntymiseen erikoistunutta solukkoa. Korealaistutkijat siirsivät soluja vielä hiireen varmistuakseen kantasolujen kyvyistä.

Kantasolut ovat elimistön solutehtaita. Jakautuessaan kantasolu tuottaa elimistön eri tehtäviin erikoistuneita soluja sekä uusia kantasoluja. Kantasoluilla voidaan korvata elimistön viallisia kudoksia. Tulevaisuudessa opittaneen kasvattamaan jopa kokonaisia elimiä. Korealaisten tuottamat alkiot ovat käytännössä luovuttajan täydellisiä kopiota, joten elimistö ei hylkisi niistä saatuja kantasoluja eikä kantasoluista kasvatettuja kudoksia.

Tutkimus on julkaistu arvostetun Science -lehden verkkosivulla. Se on myös puheenaiheena tänään käynnistyvällä Yhdysvaltain tiedeviikolla, josta raportoidaan lisää Tiede-lehdessä 3/2004.



Kuvassa blastokysti eli rakkulavaiheen ihmisalkio, jollaisesta korealaistutkijat keräsivät kantasoluja.