Opiskelemalla ei menesty yhtä helposti kuin aiemmin. Kuva: Karri Huhtanen/Wikimedia Commons
Opiskelemalla ei menesty yhtä helposti kuin aiemmin. Kuva: Karri Huhtanen/Wikimedia Commons

Asemiin päästäkseen täytyy opiskella pidempään kuin ennen.

Koulutuksen arvo on viime vuosikymmenten aikana laskenut Suomessa merkittävästi, selviää Turun yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta. Tietyn tasoiseen asemaan päästäkseen kunkin sukupolven on täytynyt kouluttautua edellistä pidemmälle.

1970-luvulla alempi korkeakoulututkinto oli lähes yhtä varma pääsylippu ylemmän toimihenkilön asemaan kuin ylempi korkeakoulututkinto. Opistotutkintokin oli usein riittävä. Eivät ole enää. Alempien korkeakoulututkintojen ja opistotutkintojen arvo oli 2000-luvulle tultaessa pudonnut selvästi, käy ilmi tutkija Mikko Aron väitöksestä.

Myös maisterin paperit ovat kärsineet inflaation. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet maisterit päätyvät aiempaa huomattavasti useammin alemman toimihenkilön asemaan. Samaten heidän osuutensa ylemmistä toimihenkilöistä on laskenut.

1970-luvun alussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista muutama prosentti oli alemman toimihenkilön töissä. Osuus pysytteli viiden prosentin paikkeilla 1990-luvun lamaan asti. Sen jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut.

"Vuonna 2008 noin 15 prosenttia maistereista oli päätynyt alemmaksi toimihenkilöksi. Tänä päivänä osuus voi olla jo viidenneksen luokkaa, jos kehitys on jatkunut samaa tahtia kuin tarkastelemallani aikavälillä", Mikko Aro kertoo Turun yliopiston tiedotteen mukaan.

Tutkimuksessa Aro tarkasteli vuosia 1970–2008 ja kunakin vuonna 30–39-vuotiaiden ikäryhmää.

Syy tutkintojen arvonalennukseen on koulutuksen laajeneminen. Suomalaisten koulutustaso on näet noussut voimakkaasti 40 viime vuoden aikana.

"Koulutusinflaatio on ylemmällä korkeakouluasteella kulkenut suunnilleen samaa tahtia koulutuksen laajenemisen kanssa. Alemmalla korkeakouluasteella yhteys on ollut huomattavasti jyrkempi", Aro sanoo.

Väitös tarkastetaan Turun yliopistossa ensi perjantaina.