Sointu miellyttää harmoniallaan.
Sointu miellyttää harmoniallaan.

Soinnun miellyttävyys ei ole vain häiriön poissaoloa. 

Synnynnäisen amusian eli sävelkorvattomuuden omaavat ihmiset olivat pääosassa, kun tutkijat selvittivät syytä siihen, miksi länsimaalaisen korvaan toiset sävelyhdistelmät kuulostavat riistasointuisilta ja toiset sopusointuisilta.

Konsonanssiin ja dissonanssiin on tarjottu kahta selitystä. Ensimmäisen teorian mukaan dissonoiva soitu koetaan epämiellyttäväksi siksi, että sävelet sisältävät taajuuksia, jotka aikaansaavat epämiellyttävän akustisen ilmiön, huojunnan.

Toinen teoria taas väittää, että konsonoivien sointujen miellyttävyys ei johdu siitä, että huojunta jää pois, vaan siitä, että sävelten taajuudet ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Montrealin yliopiston Marion Cousineau työtovereineen testasi teorioita amusiaa potevien ihmisten avulla. Selvisi, että amuusikotkin pitivät epämiellyttävinä huojuntaa sisältäviä sointuja. He eivät kuitenkaan tehneet eroa dissonanssin ja konsonanssin miellyttävyyden välillä. Tästä voi päätellä, että huojunta ei selitä dissonanssin vaikutelmaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Amuusikot eivät myöskään pitäneet harmonisia soituja miellyttävämpinä kuin epäharmonisia eivätkä osanneet erottaa niitä toisistaan. Havainto viittaa siihen, että tavallisten kuulijoiden kokema harmonia olisi konsonanssin perustana.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla