Ihmislapsi tarvitsee kosketusta kehittyäkseen. Ilman sitä hän jää jälkeen. Kuva: Shutterstock
Ihmislapsi tarvitsee kosketusta kehittyäkseen. Ilman sitä hän jää jälkeen. Kuva: Shutterstock

Tunto ei ole turhaan laajin aistimme.

Kun ihmisiltä kysytään, mikä aisteista on tärkein, useimmat nimeävät näön, vaikka tunto on paljon monitahoisempi ja tarpeellisempi. Ilman tuntoa emme voisi liikkua tai havaita kipua, emme lukea tai puhua,  emme oikein edes olla ihmisiä.

Tuntoaistin välittämä kosketus tekee meistä inhimillisiä ja seurallisia olentoja, joita olemme. Ilman kosketusta ei syntyisi luottamuksen ja kiintymyksen tunteita, joihin koko lajimme menestys perustuu.

Lempeä, hyväksyvä kosketus on meille niin tärkeä, että sen havaitsemiseen on jopa omat hermopäätteet ja hermosäikeet. Nämä vasta äskettäin varmistuneet ct-säikeet toimivat heti synnyttyä, ja tutkijat arvelevat, että juuri ne ovat avainasemassa ihmisen terveessä kasvussa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Aivomme tarvitsevat kosketusta kehittyäkseen sosiaalisiksi, ja hellä kosketus tukee vuorovaikutusta, summaa Liverpoolin John Moores -yliopiston neurotieteilijä Francis McGlone, joka lukeutuu ct-säikeiden ykköstutkijoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ilman kosketusta ihmislapsi ei edes kehity niin kuin pitäisi. Tästä kertoivat järkyttävällä tavalla lastenkodit, joita paljastui Romaniasta sen jälkeen, kun diktaattori Nicolae Ceaușescu 1989 syöstiin vallasta.

Kovan perhepolitiikan seurauksena hoitajat eivät olleet koskaan silitelleet ja sylitelleet hoidettaviaan, ja lasku välinpitämättömyydestä lankesi lapsille. He olivat arkoja, eivät reagoineet muihin ihmisiin eivätkä kyenneet muodostamaan sosiaalisia suhteita. Myös motoristen ja älyllisten kykyjen kehitys oli tyrehtynyt.

Monissa tutkimuksissa on sittemmin todettu, että kosketuksen nälkä näivettää lasta ja vaikuttaa kielteisesti hänen koko tulevaisuuteensa.

 

Lue lisää

Lokakuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa neurofysiologiaan ja -psykologiaan erikoistunut tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen selvittää, miten kosketus liimaa meitä yhteen. Hän kertoo myös lohduttavan tiedon: me suomalaiset emme ole niin kosketuskammoisia kuin luulemme olevamme.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.                                                                               

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin alla olevasta linkistä uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla palveluun tilaajatunnuksillasi.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Keijona
Seuraa 
Viestejä16306

Jos ihmisen koskettaminen tekee meistä ihmisen niin  todnäk. koneen koskettelu tekeekö taas koneen. Vai miten se koskettelun painottuminen tietokoneen näppäimistöön  on sinuun vaikuttanut ? niinku omasta mielestä.  

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4452

Jos on muuten suuren suuri geenifriikki, suuren suuri ympäristö/kasvatusfriikki tai suuren suuri lääkevastustaja, niin kaikille löytyy omat proffansa ja tohtorinsa, varsinkin Yhdysvalloissa.

Näin siis siltä varalta, että jollakulla on sellainen fiksoitunut positio tässä asiassa...

Ruhollah.

Sisältö jatkuu mainoksen alla