Ihmislapsi tarvitsee kosketusta kehittyäkseen. Ilman sitä hän jää jälkeen. Kuva: Shutterstock
Ihmislapsi tarvitsee kosketusta kehittyäkseen. Ilman sitä hän jää jälkeen. Kuva: Shutterstock

Tunto ei ole turhaan laajin aistimme.

Kun ihmisiltä kysytään, mikä aisteista on tärkein, useimmat nimeävät näön, vaikka tunto on paljon monitahoisempi ja tarpeellisempi. Ilman tuntoa emme voisi liikkua tai havaita kipua, emme lukea tai puhua,  emme oikein edes olla ihmisiä.

Tuntoaistin välittämä kosketus tekee meistä inhimillisiä ja seurallisia olentoja, joita olemme. Ilman kosketusta ei syntyisi luottamuksen ja kiintymyksen tunteita, joihin koko lajimme menestys perustuu.

Lempeä, hyväksyvä kosketus on meille niin tärkeä, että sen havaitsemiseen on jopa omat hermopäätteet ja hermosäikeet. Nämä vasta äskettäin varmistuneet ct-säikeet toimivat heti synnyttyä, ja tutkijat arvelevat, että juuri ne ovat avainasemassa ihmisen terveessä kasvussa.

”Aivomme tarvitsevat kosketusta kehittyäkseen sosiaalisiksi, ja hellä kosketus tukee vuorovaikutusta, summaa Liverpoolin John Moores -yliopiston neurotieteilijä Francis McGlone, joka lukeutuu ct-säikeiden ykköstutkijoihin.

Ilman kosketusta ihmislapsi ei edes kehity niin kuin pitäisi. Tästä kertoivat järkyttävällä tavalla lastenkodit, joita paljastui Romaniasta sen jälkeen, kun diktaattori Nicolae Ceaușescu 1989 syöstiin vallasta.

Kovan perhepolitiikan seurauksena hoitajat eivät olleet koskaan silitelleet ja sylitelleet hoidettaviaan, ja lasku välinpitämättömyydestä lankesi lapsille. He olivat arkoja, eivät reagoineet muihin ihmisiin eivätkä kyenneet muodostamaan sosiaalisia suhteita. Myös motoristen ja älyllisten kykyjen kehitys oli tyrehtynyt.

Monissa tutkimuksissa on sittemmin todettu, että kosketuksen nälkä näivettää lasta ja vaikuttaa kielteisesti hänen koko tulevaisuuteensa.

 

Lue lisää

Lokakuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa neurofysiologiaan ja -psykologiaan erikoistunut tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen selvittää, miten kosketus liimaa meitä yhteen. Hän kertoo myös lohduttavan tiedon: me suomalaiset emme ole niin kosketuskammoisia kuin luulemme olevamme.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.                                                                               

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin alla olevasta linkistä uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla palveluun tilaajatunnuksillasi.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Shakkia on pidetty miesten pelinä. Siksi naisten on ajateltu pelaavan sitä altavastaajan epävarmuudella, mikä laskisi suoritustasoa. Käykin toisin.

Kielteiset stereotypiat saavat tutkimusten mukaan ihmiset pärjäämään alle tasonsa erilaisissa älyllisissä tai muissa tehtävissä.

Ilmiötä kutsutaan stereotypiauhaksi. Se voi pilata esimerkiksi tyttöjen tai naisten suoritusta matematiikassa, joka ennakkoluulon mukaan on enemmän miesten juttu.

Naisille voi nousta kielteisten leimojen takia epäonnistumisen pelko, mikä häiritsee keskittymistä itse laskutehtäviin.

Alun perin tutkijat huomasivat stereotypiauhan pienentävän afroamerikkalaisten pisteitä kouluosaamista mittaavissa kokeissa. Valkoihoisilla se on kokeissa heikentänyt urheilusuorituksia.

Shakkia on pidetty sekä miesten että älypelinä. Valtaosa ja parhaimmisto pelaajista onkin miehiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todellakin päätelty, että naispelaajissa herää stereotypiauhka, kun he pelaavat miestä vastaan, ja se vaikuttaa pelaamiseen.

Uusi, melkein miljoonan pelin analyysiin perustuva tutkimus kuitenkin osoittaa, että naiset pelaavat itse asiassa paremmin miehiä kuin naisia vastaan. Tämä on juuri päinvastoin kuin stereotypiauhan perusteella pitäisi käydä.

Naiset pärjäsivät jopa paremmin kuin miehet, kun he pelasivat rankingin perusteella huomattavasti parempaa miespelaajaa vastaan. Nainen voitti 3,7 prosenttia näistä peleistä. Miehet puolestaan voittivat 3,5 prosentissa peleistä sijoitukseltaan paljon ylempää naista vastaan.

Tulos oli ihan muuta kuin odottaisi. Juuri erityisen haastavissa tehtävissä streotypianuhan pitäisi viritä helpommin. Tällainen tilanne on, kun pelaa paljon vahvempaa vastaan.

Mikä voisi selittää naisten pärjäämisen miehiä vastaan tässä stereotyyppisesti miesten pelissä?

Yksi mahdollisuus on, että kaikki aineiston naispelaajat ovat jo niin kokeneita ja taitavia, että stereotypiauhka ei heitä häiritse.

Tämä selitys ei kuitenkaan riitä. Jokin sukupuoleen liittyvä tekijä näyttää vaikuttavan naisten tai miesten suorituksiin, kun he ovat vastakkain pelilaudan ääressä. Se näet selittäisi, miksi naiset pelaavat paremmin miehiä kuin naisia vastaan.

Tutkimuksen tekijä, Sheffieldin yliopiston psykologian tutkija Tom Stafford arvelee, että tilanne heikentääkin miesten suoriutumista. Miehiä voi pelottaa häviäminen naiselle, ja se saa heidät tekemään virheitä.

Vielä tiedelehdessä julkaisemattomaan tutkimukseen voi tutustua PsyArXivissa.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1076
Liittynyt21.7.2017

Naiset pelaavat shakkia yli tasonsa miehiä vastaan

En ole koskaan pelannut shakkia... mutta mieleen tuli seuraavat: Ehkä mies ohjaa peliä "parempaan suuntaan," kuin naispuolinen vastapelaaja, ja sitä myöten myös naisen siirrot ovat parempia? Ehkä naistenvälinen kilpailu on suurempaa; miehen kanssa, nainen voi luultavasti keskittyä paremmin. Miehet ovat yleensä loogisempia, mikä lisää luottamusta, ja rentoutuneena on helpompi keskittyä itse peliin. Ehkä nainen, joka kokee olevansa miespuolisen vastapelaajan suhteen heikommassa asemassa,...
Lue kommentti

Vatsahappojen häviäminen sai enterokokkibakteerit rehottamaan koe-eläinten suolistossa ja tulehduttamaan maksaa.

Niin sanotut protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä närästyslääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Suomessa näitä ppi-lääkkeitä myydään muun muassa kauppanimillä Somac ja Nexium.

Niiden teho perustuu siihen, että ne estävät vatsahappoja alun pitäenkin muodostumasta, kun taas antasidit eli happolääkkeet vain neutraloivat vatsan liikahappoisuutta.

Yhdysvalloissa tehdyissä hiirikokeissa on nyt saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että näiden närästyslääkkeiden käyttö voi pahentaa alkavia maksavaurioita.

Protonipumpun estäjät vaikuttavat suoliston bakteerikantaan ja synnyttävät sitä kautta maksatulehdusta, osoittaa Nature Communications -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

San Diegon yliopiston tutkijat ottivat hiiriä, joille oli aiheutettu alkoholimaksasairaus tai rasvamaksa.

Sitten he estivät hiiriltä mahahapon erityksen joko omepratsoli-lääkkeellä tai geenejä peukaloimalla. Verrokkina oli tavallisia hiiriä.

Ulostenäytteistä tutkijat katsoivat, miten bakteeritasapaino muuttui hiirten suolistossa. Kun vatsahapon eritys estettiin, enterokokkibakteerit lisääntyivät hiirten suolistossa.

Hiirillä oli alkujaan kolmenlaista maksasairautta, joista kaikki alkoivat edetä nopeammin ja tutkijat paikansivat vaikutuksen juuri enterokokkien lisääntymiseen.

Selvittääkseen närästyslääkkeiden vaikutuksia myös ihmisillä tutkijat keräsivät tietoa yli 4 800 kroonisesta alkoholinkäyttäjästä. Näistä 1 024 käytti säännöllisesti ppi-lääkkeitä, 745 henkilöä oli toisinaan käyttänyt ppi-lääkkeitä ja loput 3 000 eivät koskaan olleet käyttäneet näitä närästyslääkkeitä.

Protonipumpun estäjiä käyttävillä alkoholisteilla oli ulosteessaan säännonmukaisesti enemmän enterokokkibakteereja kuin muilla.

Samoin kymmenen vuoden riski sairastua alkoholimaksasairauteen oli näillä henkilöillä 20,7 prosenttia, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan ppi-närästyslääkkeitä, riski oli 12 prosenttia.

Toisin sanoen alkoholin väärinkäyttö yhdessä närästyslääkkeiden säännöllisen käytön kanssa nosti alkoholimaksasairauden riskiä noin kahdeksan prosenttia.

Tutkijat huomauttavat, että vaaditaan kuitenkin vielä satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin närästyslääkkeiden vaikutus maksasairauksiin voidaan luotettavasti todistaa ihmisillä.

On mahdollista, että tutkijat eivät pystyneet huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä tutkimuksessaan.

Hiirimallien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että närästyslääkkeet voivat pahentaa alkavaa maksasairautta. Tiedetään, että suoliston bakteerikannan muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen monella tapaa, ja närästyslääkkeet aiheuttavat muutoksia suoliston bakteerikantaan.