Myonikuvannus paljasti tyhjän tilan pyramidin keskellä. Kuva: ScanPyramids mission
Myonikuvannus paljasti tyhjän tilan pyramidin keskellä. Kuva: ScanPyramids mission

Kheopsin suuresta pyramidista löytyi vähintään 30 metriä pitkä, aiemmin tuntematon tila, jonka tarkoitusta ei vielä tiedetä.

Avaruuden hiukkaset ovat ehkä paljastaneet salaisuuden Kheopsin pyramidista. Noin 4 500 vuotta vanhasta pyramidista on etsitty salaisia huoneita, käytäviä ja kammioita muun muassa robottien ja lämpökameroiden avulla.

Nyt myoni-alkeishiukkaset ovat paljastaneet, että pyramidissa on valtava ja aiemmin tuntematon, kätketty tila. Monikansallinen ScanPyramids-ryhmä raportoi löydöstä tiedelehti Naturessa.

Pyramidin keskellä sijaitsevan, 47 metriä pitkän suuren gallerian yläpuolella on suuri tyhjä tila, joka on vähintään 30 metriä pitkä ja useita metrejä korkea. Sinne ei ole kulkua, eivätkä tutkijat vielä tiedä, mitä tyhjä tila sisältää.

Tutkijat eivät haluakaan vielä puhua "kammiosta", sillä tyhjän tilan tarkoitus on hämärän peitossa. Kolme itsenäisesti työskennellyttä ryhmää pystyi kuitenkin vahvistamaan havainnon.

Löydetty tila sijaitsee 50–70 metrin korkeudella maan pinnasta. Se voi koostua useista erillisistäkin tiloista ja se saattaa viettää ylöspäin samalla tavoin kuin suuri galleria.

"Tiedämme, että tyhjä tila on olemassa, mutta emme tiedä, koostuuko se yhdestä vai useammasta huoneesta", kertoi yksi tutkijoista, tohtori Mehdi Tayoubi lehdistötilaisuudessa.

"Työskentelemme arkeologien kanssa verrataksemme sitä muihin kammioihin. Tila on hyvin suuri eikä mikään teoria ennustanut sitä", Tayoubi jatkaa.

Löytö tehtiin mittaamalla myoni-alkeishiukkasten kulkua pyramidin läpi. Myoneja sataa Maahan joka suunnasta, kun kosminen säteily hajoaa ilmakehässä. Kun ne kulkevat rakennelmien läpi, ne voivat paljastaa esimerkiksi tyhjiä kohtia muuten tiheässä aineessa.

Menetelmää kutsutaan myoniradiografiaksi ja samalla menetelmällä on jo 1960-luvulla etsitty tuntemattomia kammioita Kheopsin pyramidin vieressä olevasta Khefrenin pyramidista.

Vain noin prosentti pyramidin läpi kulkevista myoneista päätyy ilmaisimiin, joten mittauksia piti tehdä kuukausien ajan.

Sama ScanPyramids-ryhmä ilmoitti viime vuonna löytäneensä vastaavalla tekniikalla aiemmin tuntemattoman käytävän pyramidin pohjoisreunasta. Tämä löytö on vahvistettu, mutta ei tiedetä, mihin käytävä johtaa.

ScanPyramidsin työtä tarkkaileva amerikkalainen arkeologi Mark Lehner kommentoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa, että tyhjän tilan tarkoitus saattaa olla rakennustekninen, eikä se välttämättä ole samanlainen kammio kuin nyt tunnetut kuninkaan ja kuningattaren kammiot.

"Voi olla, että rakentajat jättivät tilan tyhjäksi suojatakseen alla olevan Suuren gallerian kattoa kivien painolta", Lehner arvioi.

Tällaisia taskuja on myös korkean kuninkaan kammion yläpuolella.

Joka tapauksessa löytö auttaa ymmärtämään, miten Suuri pyramidi on aikanaan rakennettu. Cambridgen yliopiston egyptologi, tohtori Kate Spence kommentoi The Telegraph-lehdelle, että tyhjä tila saattaa liittyä kivien kuljettamiseen.

"Se voi olla ramppi, jota käytettiin suurten kivien kuljettamiseen pyramidin keskustaan. Vaikkei tämä ehkä kuulosta yhtä jännittävältä kuin salainen hautakammio, kyseessä olisi ensimmäinen todiste pyramidin sisäisestä rampista, mikä olisi todella tärkeää sen ymmärtämiseksi, miten valtavat kivet kuljetettiin paikoilleen", Spence sanoo.

Tutkimusryhmä aikoo seuraavaksi jatkaa tutkimusta hyvin pienten robottien avulla, jotka mahtuisivat ahtaisiin tiloihin.

Serkkumme maalasi luolan seinää, ennen kuin oma lajimme saapui Eurooppaan.

Tutkimukset ovat jo pitkään kumonneet harhaluuloja muinoin tyhminä pidetyistä neandertalinihmisistä. Nyt Espanjan luolosta on löytynyt vakuuttavia todisteita siitä, että neandertalit kykenivät ilmaisemaan itseään myös taiteellisesti.

Science-lehdessä ilmestynyt kansainvälisen paleoantropologiryhmän tutkimus osoittaa, että  Cantabrian maakunnassa sijaitsevan Pasiegan luolan maalaukset on tehty yli 64 000 vuotta sitten.

Osittain samojen tutkijoiden Science Advances -lehdessä samaan aikaan julkaisema tutkimus osoittaa puolestaan, että neandertalit saattoivat myös värjätä kotiloita mineraaliväreillä ja koristella niillä itseään jopa 120 000 vuotta sitten.

Luolamaalausten ajoittaminen on ollut pitkään erittäin vaikeaa, sillä maalauksissa ei ole orgaanisia ainesjäämiä, joista voisi tutkia radiohiiliajoitukseen tarvittavien hiilen radioaktiivisten isotooppien määriä.

2000-luvulla on kuitenkin selvinnyt, että ajoitukseen sopii myös kalsiitti, jota pohjavesi kerryttää luolan seiniin ohueksi kerrokseksi.

Pohjavesi sisältää näet pieniä määriä uraaniatomeja, jotka ajan kuluessa puoliintuvat toriumiksi. Uraani-ja toriumisotooppien keskinäinen suhde paljastaa, miten vanha tutkittava näyte on. Tällaisten tutkimusten perusteella Pasiegan maalausten täytyy olla vähintään 64 000 vuotta vanhoja.

Neandertalinihmisen ilmeinen kyky luovuuteen osoittaa, että he olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan lähempänä meitä kuin on luultu.

”Suurin osa kollegoistani tulee tyrmistymään”, arvioi paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista Science-lehden uutisartikkelissa.

”Luolamaalauksia on pidetty suurena nykyihmisiä ja neandertalinihmisiä erottavana tekijänä. Tämä löydös kuroo rakoa umpeen”, Hublin kuvaa kollegoidensa työn merkitystä. Hän itse ei ollut mukana käsityksiä myllertävässä tutkimuksessa.

Tutkimusryhmään kuulunut paleoantropologian professori João Zilhão Barcelonan yliopistosta on vakuuttunut, että neandertalinihmiset olivat henkisiltä kyvyiltään nykyihmisen veroisia.

”Kaikilla käytännön mittareilla neandertalinihmiset olivat samanlaisia kuin me”, Zilhão sanoo New York Timesissa.

Kaikki tutkijat eivät ole valmiita menemään aivan näin pitkälle. Jean-Jacques Hublinin mukaan maalausten ajoitus kyllä osoittaa, että neandertalinihmisellä oli nykyihmiselle ominaiset kyvyt monella osa-alueella. Uusi tutkimus ei kuitenkaan pyyhkäise pois meidän ja serkkujemme kulttuurillisia ja henkisiä eroja.

”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo.

Kalifornian yliopiston psykologi, emerityusprofessori Richard Cos esitti äskettäin hypoteesin, jonka mukaan nykyihmisen kyky tehdä huomattavasti neandertalien luolamaalauksia monimutkaisempia teoksia olisi osoitus pitkälle kehittyneestä käden ja silmän koordinaatiosta, jonka kehitti keihäänheitto. Serkuiltamme tämä koordinaatio puuttui.

Major_Overhaul
Seuraa 
Viestejä5758
Liittynyt13.3.2017

Neandertal oli myös taiteilija

Lajineutraali kirjoitti: ”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo. "Suomalaiset tulevat lajina katoamaan ja maa siirtyy ulkomaiseen omistukseen viimeinen meidän heimolaisemme syntyy pellavapäänä tällä vuosisadalla ja siihen on syynsä." Tokaisee eräs ympärilleen katsova. Ei me turhaan Suur-Suomea oltu rakentamassa...svenssonit katoaa ja slobot.
Lue kommentti

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Yksittäinen ravintoaine ei ratkaise, miten hyvin laihdutus onnistuu.

Jos haluaa pudottaa painoaan, kannattaa seurata yksinkertaista neuvoa: vähentää syömistään ja syödä terveellisesti. Tähän päätelmään voi tiivistää Stanfordin yliopiston tutkimuksen, jossa seurattiin ylipainoisten ruokavaliota ja laihtumista vuoden ajan.

Kokeeseen osallistui kaikkiaan 609 ihmistä, suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. Iältään he olivat 18–50-vuotiaita.

Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen laihdutusryhmään: toisen ryhmän ruokavaliosta vähennettiin rasvaa, ja toinen ryhmä tinki hiilihydraateista.

Ennen dieetin aloittamista osallistujille pidettiin perusteelliset ravitsemusluennot ja heidät opastettiin noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

Vähärasvaiselle dieetille arpoutuneita ohjeistettiin esimerkiksi vähentämään rasvaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Hiilihydraateista tinkiviä kehotettiin välttämään muun muassa muroja ja riisiä. Yhteisesti kaikkia evästettiin välttämään einesruokia, lisättyjä sokereita ja transrasvoja ja syömään mahdollisimman paljon vihanneksia.

Vuoden kuluttua kummankin ryhmän jäsenet olivat laihtuneet keskimäärin kuusi kiloa, tutkijat raportoivat Jama-lääkärilehdessä.

Yhtäläinen tulos vie pohjaa puheilta, joilla tiettyihin ruoka-aineisiin keskittyviä dieettejä kehutaan toinen toistaan tehokkaammiksi.

Toimivan laihdutuksen perusajatus on sama dieetistä riippumatta: vähemmän sokeria, vähemmän valkoista jauhoa ja enemmän vihanneksia, korostaa tutkimusta johtanut ravitsemustieteilijä, professori Christopher Gardner tutkimustiedotteessa.

Geenit eivät auttaneet

Rasvan ja hiilihydraattien lisäksi tutkijoita kiinnosti erityisesti se, kuinka paljon perimä vaikuttaa laihdutuksen onnistumiseen.

Aiempien tutkimusten perusteella hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan osallistuvista geeneistä esiintyy erilaisia variantteja, jotka voivat joko edistää tai vähentää näiden ravintoaineiden varastoitumista elimistöön. Gardner on itse saanut asiasta hienoista näyttöäkin.

Kaikilta laihdutuskokeeseen osallistuneilta otettiin dna-näyte, josta kartoitettiin kolme hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan kytkeytyvää geeniä. Osalla oli variantti, jonka uskottiin tehostavan vähärasvaista ruokavaliota. Osan geenit ennustivat hyötyjä hiilihydraattien välttelystä.

Kummankin ryhmän laihduttajista noin puolet sattui päätymään geeniensä kannalta otolliselle dieetille.

Lopputulos oli kuitenkin geenihypoteesin kannalta karu. Geeneillä ei ollut mitään havaittavaa vaikutusta laihdutuksen onnistumiseen. Näin Gardner tuli kumonneeksi aiemmat tuloksensa, joiden mukaan geeneilleen sopivaa ruokavaliota noudattaneet laihtuivat enemmän kuin geenejään vastaan sotineella dieetillä olleet.

Emme onnistuneet toistamaan sitä tutkimusta. Emme päässeet edes lähelle, Gardner summaa STAT-terveyssivustolla.

Tutkimus antaa siis myös tärkeän opetuksen siitä, miksi tulosten toistettavuus on tieteessä tärkeää.