Yhtä hyvin yhteiskuntaopin arviointikokeessa menestyneet oppilaat saavat erilaisia arvosanoja eri kouluissa. Kiitettävä heltiää helpommin koulussa, jossa oppilaiden osaaminen on heikompaa. 65-prosenttisesti oikein vastanneet saavat etevimpien kouluissa seiskan, kun heikoimpien kouluissa heltiää yhdeksikkö. Lähde: Najat Ouakrim-Sovio: Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit?
Yhtä hyvin yhteiskuntaopin arviointikokeessa menestyneet oppilaat saavat erilaisia arvosanoja eri kouluissa. Kiitettävä heltiää helpommin koulussa, jossa oppilaiden osaaminen on heikompaa. 65-prosenttisesti oikein vastanneet saavat etevimpien kouluissa seiskan, kun heikoimpien kouluissa heltiää yhdeksikkö. Lähde: Najat Ouakrim-Sovio: Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit?

Samasta osaamisesta saa yhdessä koulussa seiskan, toisessa yhdeksikön.

Peruskouluissa arvostellaan eri tavoin samantasoista osaamista. samoilla tiedoilla saa yhdessä koulussa seiskan, kun toisessa koulussa heltiää yhdeksikkö.

Epäsuhta paljastui seuranta-arvioinneissa, joissa testataan valtakunnallisesti edustavalla kouluotoksella, miten hyvin oppilaat hallitsevat eri oppiaineita. Jo aiemmin on pantu merkille, että äidinkielessä ja matematiikassa saa eri kouluissa samanlaisella osaamisella eri arvosanan. Samoin käy historiassa ja yhteiskuntaopissa, osoittaa Najat Ouakrim-Sovion tuore väitöskirja.

Runsaat sata koulua ja yli 4000 oppilasta kattaneesta tutkimuksesta kävi ilmi, että joka toinen oppilas käy koulua, jossa yhteiskuntaopin päättöarvosana heittää numeron verran seuranta-arvioinnissa määritetystä arvosanansta.

Opettajat antoivat selvästi useammin arvosanoja ylä- kuin alakanttiin.

Erot johtuvat paljolti siitä, että opettajat noudattavat yhä suhteellista arviointia. He vertaavat oppilaan osaaamista muuhun luokkaan, antavat keskiarvoa paremmille kiitettävän ja keskiarvoa huonommille tyydyttävän. Arvosana riippuu siis oman osaamisen lisäksi luokkakavereiden osaamisesta.

Näin ei pitäisi olla, sillä suhteellisesta arvioinnista luovuttiin virallisesti jo 1980-luvulla.

Jos olet Tieteen tilaaja, lue tuoreen Tiede-lehden juttu kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä:

Reisimasa
Seuraa 
Viestejä406
Liittynyt21.12.2012

Koulunumerot heittävät epäreilusti

Fyyzicx 30.03.2014 klo 20:06 Yläasteella on samaa ongelmaa mutta ei yhtä radikaalia. Jos saat 8 kokeesta niin voi heitellä 7 ja 9 välillä riippuen tykkääkö opettaja susta. Muistan kun mietittiin yläkouluaikana, että uskonnon opettaja ihan taatusti antaa numerot noppaa heittämällä, sillä hänen antamat todistusnumerot ei noudattanut mitään järjellistä logiikkaa. Toveri X oli hiljainen kaveri, joka ei koskaan ollut aktiivinen ja kevään/syksyn (ei voi muistaa) ainoasta kokeesta tuli joku 5½ ellen...
Lue kommentti

My feeling always is, if I thought of it, somebody else has thought of it

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä