Kovakuoriaisille kelpaa monenlainen ravinto, niihin kuuluu myös raadonsyöjiä ja loisia. Kuva: Thomas Bresson, Wikimedia Commons
Kovakuoriaisille kelpaa monenlainen ravinto, niihin kuuluu myös raadonsyöjiä ja loisia. Kuva: Thomas Bresson, Wikimedia Commons

Kovakuoriaiset selvisivät siitäkin katastrofista, joka tuhosi dinosaurukset.

Jumala näyttää olevan kohtuuttoman kiintynyt kovakuoriaisiin. Näin sanoi joko evoluutioteorian isä Charles Darwin, evoluutiobiologi John Haldane tai joku muu, lähteestä riippuen. Tuo henkilö oli oikeassa. Kovakuoriaisia on enemmän kuin mitään muita eläimiä: niitä on nimetty yli 380 000 lajia.

Runsaus johtuu siitä, etteivät kovakuoriaiset näytä lainkaan kuolevan sukupuuttoon, väittävät Dena Smith Coloradon yliopistosta ja Jonathan Marcot Illinoisin yliopistosta Proceedings of the Royal Society B -julkaisussa.

Tutkijat perehtyivät yli 5 500:aan parista sadasta kohteesta kerättyyn fossiiliin. He ryhmittivät jäänteet heimoihin ja ajanjaksoihin, jotka kestivät 25 miljoonaa vuotta. Paljastui, että 300 miljoonan viime vuoden aikana on elänyt 214 kovakuoriaisten heimoa. Niistä vain 35 on kuollut sukupuuttoon. Useimmat lajit selvisivät hengissä jopa siitä massasukupuutosta, joka tuhosi dinosaurukset ja monet muut eläimet 66 miljoonaa vuotta sitten.

Kannattaisi tutkia, mistä kovakuoriaisten kestävyys johtuu, ehdottavat Smith ja Marcot. Yksi vahvuuksista on varmasti se, että kovakuoriaisille kelpaa monenlainen ravinto. Tämä näkyy lahkon suurimman alalahkon nimessä: se on Polyphaga, suomeksi erilaisruokaiset.

Lisäksi kovakuoriaisten pärjäämistä edistää se, että ne pystyvät tarvittaessa liikkumaan ja sopeutumaan uusiin elinympäristöihin.

tammukka
Seuraa 
Viestejä3649
Liittynyt9.5.2010

Kovakuoriaiset eivät näytä kuolevan lainkaan sukupuuttoon

Hyönteisten tehokas lisääntyminen ja suuri määrä/pieni koko auttoivat varmaankin paljon selviytymisessä tuosta Meksikon "pommista". Tai paremminkin sen jälkiselvittelyistä. Dinosauruksistahan juuri linnut selviytyivät keskimäärin pienemmän kokonsa ansiosta kun muut dinosauruslahkot katosivat. Tosin elinympäristölläkin ja ruokailutavoilla oli merkitystä. Nisäkkäätkin selviytyivät juuri pienen kokonsa ansiosta.
Lue kommentti
vihersuvakki
Seuraa 
Viestejä358
Liittynyt27.2.2015

Kovakuoriaiset eivät näytä kuolevan lainkaan sukupuuttoon

Itseasiassa hyvä, että sananvapauttani rajoitettiin ja kommentti poistettiin, täällä siis ON moderointia. Ps. tarkoitus ei ollut loukata koppakuoriaisia, josta löytyy noita loisia ja raadonsyöjiä eikä ainakaan tehdä mukaleikillisiä viittauksia. Tai sitten niitä syntyy juuri noin eikä koskaan kukaan, joka on jo itselleen jotain arvovaltaa hankkinut, voisi vitsin kautta vaikuttaa käsityksiin ja tulkintoihin ihmisistä. Todella rakentava palauteosio. Hyvä linja, seuraavaksi sitten voisi käsitellä...
Lue kommentti

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä