Kun elefantin luuta katsoo mikroskoopilla, siinä näkyy leikkuujälkiä. Kuva: Kreikan kulttuuriministeriö
Kun elefantin luuta katsoo mikroskoopilla, siinä näkyy leikkuujälkiä. Kuva: Kreikan kulttuuriministeriö
Lähistöltä löydetyillä kivityökaluilla on todennäköisesti leikattu elefantinlihaa. Kuva: N. Thompson / Kreikan kulttuuriministeriö
Lähistöltä löydetyillä kivityökaluilla on todennäköisesti leikattu elefantinlihaa. Kuva: N. Thompson / Kreikan kulttuuriministeriö
Varhaisen norsulajin luita löytyi Megalopoliksen kaivausalueelta. Kuva: Kreikan kulttuuriministeriö
Varhaisen norsulajin luita löytyi Megalopoliksen kaivausalueelta. Kuva: Kreikan kulttuuriministeriö

Löytöpaikka on 300 000–600 000 vuotta vanha.

Kreikan Megalopoliksessa tehdyissä kaivauksissa on löydetty merkkejä norsujen teurastamisesta varhaisella kivikaudella. Silloin nykyihmisestä ei vielä ollut tietoakaan.

Paikalta löytyi nyt jo sukupuuttoon kuolleen norsulajin Elephas antiquusin lähes kokonainen luuranko. Luista havaittavat leikkuujäljet ja läheltä löytyneet kivityökalut viittaavat siihen, että norsu päätyi ihmisen suihin.

Muiden samasta kerrostumasta tehtyjen löytöjen perusteella norsu teurastettiin noin 300 000–600 000 vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aiemmin samalta kaivaukselta on löydetty esi-ihmisen hammas, joka ympäröivän maakerroksen perusteella on liian vanha kuuluakseen nykyihmisen purukalustoon. Muutama sata kilometriä pohjoisempana Petralonan kaivauksilta on löydetty paremmin säilynyt saman aikakauden hieman nuorempi hammas, jonka on päätelty kuuluneen heidelberginihmiselle tai siitä kehittyneelle varhaiselle neandertalinihmiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Balkanilta ei ole aiemmin löydetty merkkejä norsujen syömisestä varhaisella kivikaudella. Megalopoliksen alue Kreikassa osuu reitille, jota ihminen ja monet muut lajit todennäköisesti kulkivat levittäytyessään Afrikasta Eurooppaan.

Tübingenin yliopiston professorina työskentelevä Katerina Harvati johti kaivauksia ja pitää löytöä merkittävänä Kreikan varhaisen asutushistorian ymmärtämisessä.

”Vaikka alueen sijainti on keskeinen, paleoantropologinen ja paleoliittinen tutkimus on ollut siellä aliedustettuna. Perinteisesti fokus on ollut myöhemmässä esihistoriassa ja antiikin ajassa”, hän sanoo tutkimustiedotteessa.

”Tämä kaivaus on tärkein lajissaan ymmärtääksemme, miten ihminen levittäytyi Eurooppaan ja miten varhaiset ihmiset sopeutuivat ja käyttäytyivät alueella.”

Löytöä kuvaavan tutkimuksen julkaisi Antiquity.

Sisältö jatkuu mainoksen alla