Havainnekuva Euran Luistarin muinaiskalmistosta. Horisonttiin on sijoitettu vasemmalle pääsiäisaamun auringonnousu. Oikealla on kekrin auringonnousu. Osa haudoista on suunnattu kohti muinaisuskonnolle pyhää kekriä. Kuva: Tähdet ja avaruus / Mia Heikkilä ja Ismo Luukkonen
Havainnekuva Euran Luistarin muinaiskalmistosta. Horisonttiin on sijoitettu vasemmalle pääsiäisaamun auringonnousu. Oikealla on kekrin auringonnousu. Osa haudoista on suunnattu kohti muinaisuskonnolle pyhää kekriä. Kuva: Tähdet ja avaruus / Mia Heikkilä ja Ismo Luukkonen

Yli 3 000 haudan ilmansuuntien mittaukset paljastavat, miten eri uskonnot vaikuttivat rautakauden suomalaisiin.

Muinaisuskon vaihtuminen kristinuskoksi alkoi Suomessa jopa 200 vuotta aiemmin kuin on luultu. Tämän osoittaa Marianna Ridderstadin tutkimus siitä, miten Suomen varhaisia hautoja suunnattiin ilmansuuntien mukaan.

Tähtitieteilijä Ridderstad on tehnyt ensimmäisen laajan arkeoastronomisen tutkimuksen Suomen muinaisten hautojen suuntauksista.

Nykyisen käsityksen mukaan kristinuskoon kääntyminen alkoi Suomessa tuhatluvun kuluessa. Ensimmäinen arkeoastronominen tutkimus aiheesta kuitenkin osoittaa, että muutos alkoi jo viikinkiajalla.

Ridderstadin työstä kertoi perjantaina ilmestynyt Tähdet ja avaruus -lehti ja suppeammin myös tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedote.

Ridderstad on tutkinut, miten yli 3 000 suomalaista hautaa oli suunnattu ilmansuuntien mukaan.

Ridderstad havaitsi, että vainajia asetettiin makaamaan jalat kohti tiettyjen ajankohtien auringonnousuja. Kyse oli muinaisuskonnon juhlapyhistä, kuten päivänseisauksista ja -tasauksista sekä niiden puoliväleihin sijoittuvista, niin kutsutuista välipäivistä.

Nämä kristinuskoa edeltäneille uskonnoille ominaiset hautojen suuntaukset ovat yleisiä muualla Euroopassa. Ne esiintyvät myös Suomessa laajalti.

”Pohjois-eteläsuuntausten merkityksen kasvaminen juuri viikinkiajalla liittyy todennäköisesti skandinaavisen uskomusperinteen lisääntymiseen maassamme”, sanoo Ridderstad Ursan tiedotteessa.

Kun ensimmäiset suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon, ensimmäinen selvä merkki oli se, että vainaja asetettiin hautaan uudella tavalla. Muinaisuskonnolle auringonnousu oli merkityksellinen, mutta kristinuskon myötä jalat asetettiinkin kohti pääsiäisen auringonnousua.

”Pääsiäissuuntausten ilmaantuminen kertoo, että pääsiäisen ajankohta on kyetty laskemaan ja että sillä on ollut suurta uskonnollista merkitystä”, Ridderstad toteaa.

”Muu kuin jo täysin kristitty yhteisö tuskin olisi viettänyt pääsiäistä ja yhdistänyt sen ylösnousemuksen symboliikkaan ja vielä hautaustapoihinsa.”

Pääsiäiseen suunnattujen hautojen avulla Ridderstad ajoittaa sen, milloin kristinusko alkoi vakiintua.

Kristinuskoon kääntyminen alkoi Suomessa jopa pari sataa vuotta aiemmin kuin tähän asti on luultu. Viikinkiajan suomalaiset suuntasivat hautoja kohti pääsiäisaamun auringonnousua jo vuosina 850–950.

Uuden uskonnon hautaamisen käytäntö näkyy ensin Euran ja Köyliön suunnalla, mutta levisi pian muuallekin.

”Suurin osa 1000-luvun haudoista oli jo kaikkialla pääsiäissuunnattuja”, Ridderstad kertoo.

Kristinuskoa edeltävä muinaisuskonto eli kuitenkin monessa paikassa rinnan uuden käytännön kanssa.

”Esimerkiksi Halikon Rikalassa haudat suunnattiin keskikesän auringonnousuun, vaikka viereisellä Kirkkomäellä samaan aikaan kristittyjen jalat aseteltiin kohti pääsiäistä.”

Tulosten tieteellinen artikkeli on nyt ilmestynyt Academia.edu -palvelussa.