Peniksessä on paisauvaiskudosta kolmessa kohtaa, alimpana näkyy virtsaputkea ympäröivä paisuvainen. Kuva: <A HREF=http://en.wikipedia.org/wiki/File:Gray1155.png>Wikimedia Commons</A>.
Peniksessä on paisauvaiskudosta kolmessa kohtaa, alimpana näkyy virtsaputkea ympäröivä paisuvainen. Kuva: Wikimedia Commons.

Onnistunut eläinkoe lupaa hoitoja myös miehille, joiden erektiota tuottava paisuvaiskudos on vaurioitunut.

Kirurgit voivat ehkä jonain päivänä rakentaa miehelle uuden, toimivan peniksen paisuvaiskudoksen vaurioituneen tilalle. Tämän mahdollistaa Wake Forestin yliopiston kudosteknologinen läpimurto, jossa rakennettiin kokonaan uusi paisuvaiskudos kanille.

Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-lehdessä tutkijat raportoivat, kuinka kanin soluja kasvatettiin laboratoriossa peniksen paisuvaiskudokseksi. Kun ne siirrettiin paikalleen, kaneilla oli normaalit seksuaaliset toiminnot ja ne pystyivät tuottamaan jälkeläisiä.

Peniksen toiminnallista paisuvaiskudosta ei ole koskaan korjattu yhtä täydellisesti.

"Jatkotutkimuksia totta kai tarvitaan, mutta tuloksemme ovat lupaavia ja ne viittaavat siihen, että teknologialla on huomattava potentiaali auttaa potilaita jotka tarvitsevat peniksen kudosten uudelleenrakentamista", tutkimusta johtanut Anthony Atala sanoi.

"Toiveenamme on, että potilaat joilla on peniksen synnynnäisiä epämuodostumia, penissyöpä, onnettomuudessa penikseen kohdistunut vaurio ja joissakin tapauksissa myös erektiohäiriöiset voivat hyötyä teknologiasta tulevaisuudessa."

Vaurioituneen paisuvaiskudoksen uudelleenrakentaminen on perinteisesti ollut vaikeaa kudoksen erikoislaatuisen rakenteen ja monimutkaisen toiminnan vuoksi. Normaalia seksuaalista toiminnallisuutta mahdollistavaa hoitoa ei ole ollut olemassa.

Erilaisia kirurgisia keinoja on kokeiltu. Edes monivaiheset operaatio, joihin voi kuulua silikoniproteesi, eivät yleensä ole säilyttäneet normaalia erektiota.

Aiemmin Wake Forestin tutkijat onnistuivat puolinaisen erektion tuottamiseen kaneilla, joille he kehittivät lyhyitä pätkiä paisuvaiskudosta.

He keräsivät sileää lihaskudosta ja verisuonten sisäpintojen solutyyppiä vastaavia soluja eläinten paisuvaiskudoksesta. Sitten he monistivat näitä laboratoriossa.

Solut siirrettiin kolmiulotteiseen muottiin, joka tuki soluja niiden kehittyessä. Kuukauden päästä muotin siirtämisestä eläinten penikseen verisuonet alkoivat muodostaa toimivia rakenteita.

Kun eläinten annettiin pariutua naaraiden kanssa, kahdeksassa tapauksessa kahdestatoista naaraan vaginassa oli spermaa. Neljä naarasta tuli tiineeksi.

Musiikki soi aivoissa kaikkialla. Kuva: Getty Images

Kansien kärkitilan nappasi koira.

Tiede-lehden lukijat ovat antaneet vuosipalautteensa eli äänestäneet vuoden 2017 jutut ja kannet.

Tänä vuonna Tieteessä julkaistiin 76 artikkelia. Kannatus jakautui laajalti, mutta kolmen kärki oli hyvin tasainen. Sijat ratkesivat muutamilla äänillä.

Vuoden jutut

1.  Aivot rakastavat musiikkia

Artikkeli kertoi, kuinka musiikki on paljon muutakin kuin kuuntelunautinto. Musiikkiharrastus vahvistaa aivoja ja kehittää kognitiivisia valmiuksia keskittymiskyvystä muistiin ja älyyn.

Artikkeli ilmestyi numerossa 11/2017. Kirjoittajat olivat tiedetoimittajat Panu Räty ja Kirsi Heikkinen.

2. Mitä koira näkee sinussa?

Artikkeli kysyi, miten paras ystävämme suhtautuu meihin ja mitä se meidän mielenliikkeistämme ja tekemisistämme tajuaa.

Artikkeli ilmestyi numerossa 6/2017. Kirjoittaja oli tiedetoimittaja Maija Karala.

3. Elämän suurimmat arvoitukset

Artikkeli kysyi, mitä nykytiede sanoo maailman pohdituimmista asioista, kuten tietoisuuden olemuksesta ja elämän tarkoituksesta.

Artikkeli ilmestyi numerossa 2/2017. Kirjoittajat olivat New Scientist -lehden tiedetoimittajia.

 

Lue Digilehdet.fi:ssä

Jos olet jonkin Sanoman aikakauslehden tilaaja, voit lukea voittoisat artikkelit Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevista linkeistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

 

Vuoden kannet

Tasainen oli myös kansiäänestys. Lämpenevän luonnon maapallojäätelö ja Eurooppaa valtaava susi hävisivät vain hienoisesti koiralle.

Äänestyksen voittajat

Arvonnassa muhkean tietokirjapaketin voittivat

Jaakko Rantanen, Hämeenlinna

Nikolas Uso, Helsinki

Veera Vedenpää, Teerijärvi

 

OJP.
Seuraa 
Viestejä310
Liittynyt18.1.2013

Aivot rakastavat musiikkia on vuoden juttu

- Niin, aivot rakastavat musiikkia. Miksi ? - J.S. Bachin säveltaidetta, musiikkia kuunnellessa , kuten kantaatteja, soolosellosarjaa, Toccara et fuge tai Goldberg muunnelmia puhumattakaan passioista ja oratorioista ymmärtää säveltäjän luovan intuuition perustuvan siihen Hengen voimaan, joka perustuu Pyhän Raamatun Sanaan. --J.S.Bachi säveltaiteen merkitys kirkastuu meille nykyihmisille Hänen rakkautta ilmentävissä sävellyksissän. - Hänen säveltaiteessa on sisäinen looginen rakenne, joka avaa...
Lue kommentti

Osmo, Otto, Juhani Päivinen

Muinainen punkki jäi meripihkaan. Kuva on tutkimuksesta.
Muinainen punkki jäi meripihkaan. Kuva on tutkimuksesta.

Punkilla on ikää sata miljoonaa vuotta.

Meripihkaan kivettyneet eläimet ovat melkein kuin valokuvia dinosaurusten ajasta. Nyt Myanmarista on löytynyt kivettynyttä meripihkaa, jonka sisällä on ikivanha punkki.

Pieni otus on imenyt itsensä täyteen dinosauruksen verta ja tarraa yhä kiinni dinosauruksen sulkaan. Muinaisen havupuun pihkaan on ikuistunut hetki sadan miljoonan vuoden takaa.

Meripihkasta on löytynyt aiemmin vanhempiakin ötököitä ja esimerkiksi kokonainen muinainen linnunpoikanen. Nyt löytynyt punkki on ensimmäinen suora todiste siitä, että nämä verenimijät kiusasivat myös muinaisia eläimiä.

Toki tiedetään, että punkkeja oli olemassa jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. On kuitenkin harvinaista, että sekä loiseläin ja kappale sen isäntää ovat kivettyneet samaan pihkanpalaseen.

Tutkijat eivät voi olla täysin varmoja, kuuluiko meripihkaan jämähtänyt sulka dinosaurukselle vai eräälle esihistorialliselle linnulle.

Tiedetään, että useat teropodien alalahkoon kuuluneet dinosaurukset olivat höyhenpeitteisiä. Teropodien kuuluisin edustaja on Tyrannosaurus rex. Teropodeista kehittyivät myös nykyiset linnut.

Pihkasta löytynyt punkki on tieteelle uusi ilmestys. Se edustaa aiemmin tuntematonta punkkilajia ja tutkijat antoivat sille nimeksi Deinocroton draculi, Draculan hirmuinen punkki.

Havupuun pihkaan on tarttunut muutakin kiintoisaa. Tutkijat löysivät useita meripihkaan kivettyneitä punkkeja, ja osaan niistä näyttää tarttuneen pieniä karvoja. Näiden karvojen tutkijat arvelevat olevan peräisin erään kuoriaislajin toukasta.

Nämä toukat elävät nykyäänkin lintujen ja nisäkkäiden pesissä ja popsivat pesänhaltijasta varisevaa kuollutta ihosolukkoa ja sulkia. Kun toukkia on paljon, niistä irtoilevat karvat voivat muodostaa pesän pohjalle maton.

Niinpä tutkijat päättelevät, että punkit ovat vierailleet jonkin sulkapeitteisen dinosauruksen pesässä, missä niihin on myös takertunut näitä toukkien karvoja.

Verenimijät karvoineen ja dinosauruksesta tai linnusta irronnut sulka ovat sitten jämähtäneet kiinni puun pihkaan, joka sopivissa olosuhteissa kivettyy ja vuosimiljoonien saatossa kerrostuu merenpohjaan.

Vaikka yksi punkeista on täynnä verta, joka mahdollisesti on peräisin dinosauruksesta, ei ole toivoakaan, että näistä muinaisjäänteistä saataisiin dinosauruksen dna:ta. Perimäaines ei säily ehjänä siinä kivettymisprosessissa, jossa meripihka muodostuu.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.