Muinainen siitepölyhiukkanen oli hyönteiseen tarttuvaa mallia.
Muinainen siitepölyhiukkanen oli hyönteiseen tarttuvaa mallia.

Sveitsistä löytyi 240 miljoonaa vuotta vanhaa siitepölyä.

Kahdesta paikasta Sveitsin kallioperästä löytyi noin 240 miljoonaa vuotta vanhoja siitepölyhiukkasia. Tämä vahvistaa aiemmat samanikäiset löydöt, jotka tehtiin Barentsinmeren pohjasta Huippuvuorten eteläpuolelta jo vuonna 2004 mutta joiden tulkintaa on epäilty. Yhdessä löydöt osoittavat, että siitepölyä tuottavia kukkivia kasveja kasvoi jo triaskauden keskivaiheilla, noin kymmenen miljoonaa vuotta ennen kuin ensimmäiset dinosaurukset ilmaantuivat. Zürichin yliopistossa tehdyn tutkimuksen julkaisi Frontiers of Plant Science.

Kukkakasvit eli koppisiemeniset kehittyivät muinaiskasveista, jotka olivat sukua nykyisille havupuille, käpypalmuille ja neidonhiuspuille. Aiempien siitepölylöytöjen perusteella kukkakasvien oli arveltu kehittyneen vasta noin 140 miljoonaa vuotta sitten, dinosaurusten kulta-aikana liitukaudella. Muunlaisia yhtä vanhoja kukkakasvifossiileita ei tunneta. Nykykasvien molekyylivertailut ovat puolestaan antaneet laajan aikahaarukan, joka ulottuu triaskaudelta liitukaudelle, eikä siitä ole pystytty tekemään varmoja päätelmiä.

Nyt löydetyt triaskautiset siitepölyt antavat kiinnekohdan, johon molekyylivertailut voi ankkuroida. Se on näiden löytöjen tärkein vaikutus, tutkijat sanovat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

240 miljoonan vuoden takaisten siitepölyhiukkasten rakenteesta tutkijat päättelevät, että jo tuohon aikaan pölyttäjinä toimivat hyönteiset. Luultavasti asialla olivat kovakuoriaiset, sillä mehiläisiä kehittyi vasta noin sata miljoonaa vuotta myöhemmin. Sekä Sveitsi että siitä 3 000 kilometrin päässä sijaitseva Barentsinmeren-löytöpaikka olivat triaskauden puolivälissä ilmastoltaan subtrooppisia, mutta Sveitsi oli selvästi kuivempaa seutua. Kukkakasvit pärjäsivät siis jo tuolloin monentyyppisissä ympäristöissä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla