Vankka-apinaihmisellä oli nimen mukainen leukavarustus, joka sopi sitkeiden ja kovien kasvien jauhamiseen.
Vankka-apinaihmisellä oli nimen mukainen leukavarustus, joka sopi sitkeiden ja kovien kasvien jauhamiseen.

Ihmisen kehityshaara alkoi kokeilla uusia ruokavalioita 3,5 miljoonaa vuotta sitten.

Yli neljä miljoonaa vuotta sitten Itä-Afrikan apinaihmiset söivät puiden ja pensaiden hedelmiä ja lehtiä kuten nykyiset simpanssit ja gorillat. Noin 3,5 miljoonaa vuotta sitten muinaissukulaisemme olivat jo kuitenkin alkaneet laajentaa ruokavaliotaan kuivemman savannin kasvien suuntaan. Monikansallinen tutkijajoukko selvitti syömisiä fossiilien hammaskiilteestä ja julkaisi tuloksensa neljänä artikkelina Pnas-lehdessä (linkit tutkimuksiin alla).

Hammaskiilteeseen fossilisoituu ravinnosta hiilen isotooppeja, ja niistä voi päätellä, minkätyyppisistä kasveista ne ovat peräisin. Trooppisen Afrikan kasveilla on nimittäin kolmea erilaista yhteyttämistapaa, ja niistä jää kahta erilaista isotooppijälkeä. C3-fotosynteesiä edustavat Itä-Afrikassa puut ja pensaat, ja niistä jää omanlaisensa isotooppikoostumus. Toisenlaisen koostumuksen jättävät C4-fotosynteesiä käyttävät heinät ja sarat sekä CAM-fotosynteesiä käyttävät mehikasvit. C3-kasvien syönti viittaa metsäelämään, C4- ja CAM-kasvit kuivaan savanniin.

Isotoopeista ei tosin näe, syötiinkö kasvin maanpäällisiä osia vai vaikkapa juuria. Itse asiassa myös kasvinsyöjäeläinten syöminen jättää lihansyöjän hampaisiin kasveja vastaavan isotooppijäljen, joten isotoopit paljastavat varmemmin elinympäristön kuin oman täsmällisen ruokavalion. Siksi tutkijat vertasivat isotooppimittauksiaan kunkin lajin hampaiston ja kallon anatomiaan, joista ruokavaliota voi myös päätellä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kenianapinaihminen eli Australopithecus anamensis, joka eli noin neljä miljoonaa vuotta sitten, söi kaikesta päätellen puiden tuotteita kuten simpanssi. Kenianesi-ihminen eli Kenyanthropus platyops kuitenkin sai noin 3.5 miljoonaa vuotta sitten hampaisiinsa merkkejä niin puista kuin heinistä. Oman Homo-sukumme ihmislajit jatkoivat pari miljoonaa vuotta sitten moniravintoisen esi-ihmisen hampaanjäljissä, mutta samaan aikaan elänyt vankka-apinaihminen eli Paranthropus boisei erikoistui tiiviimmin heinien suuntaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vankka-apinaihmistä on ruokavalioltaan verrattu jopa lehmään, mutta vaikka hammaskiilteen isotoopit osoittavat runsasta C4- ja CAM-kasvien syöntiä ja kallon anatomia sopii ruoan työlääseen jauhamiseen, poskihampaiden kulumisjäljet eivät viittaa jatkuvaan heinänpureskeluun. Saattaa olla, että vankka-apinaihminen söi esimerkiksi sarakasvien maanalaisia mukuloita ja turvautui kuluttavampiin maanpäällisiin osiin vain niukimpina kausina.

Isotopic evidence of early hominin diets

Stable isotope-based diet reconstructions of Turkana Basin hominins

Diet of Australopithecus afarensis from the Pliocene Hadar Formation, Ethiopia

Diet of Theropithecus from 4 to 1 Ma in Kenya 

Sisältö jatkuu mainoksen alla