Kuolema pelottaa vähemmän uskonnottomia ja hartaita uskovaisia. Kuva: Samuli Launonen
Kuolema pelottaa vähemmän uskonnottomia ja hartaita uskovaisia. Kuva: Samuli Launonen

Lievitystä ahdistukseen ei saa, jos uskoo vain tavan vuoksi.

Monet uskonnot lupaavat elämälle jatkoa sen loputtuakin. Siksi uskonnon on ajateltu myös suojaavan kuolemanpelolta.

Mikä tahansa usko ei kuitenkaan pelkoa huojenna, vihjaa brittitutkijoiden yhteenveto sadasta aihetta käsittelevästä tutkimuksesta.

Ei riitä, että uskoo tavan vuoksi tai sosiaalisista syistä. Kuolemanpelko lievittyy vain syvästi uskonnollisilla henkilöillä.

Silloinkin kytkös on heikko. Vain joka kolmannessa tutkimuksessa oli tehty tämä havainto.

Melkein joka viidennessä tulos oli päinvastainen: uskonnolliset ihmiset olivatkin pelokkaampia kuin muut. Yli puolessa tutkimuksista ei löydetty vaikutusta suuntaan tai toiseen.

Tutkimuksista muodostuu siis osin ristiriitainen kuva. Se saattaa tutkijoiden mukaan kertoa kulttuurieroista. Suurin osa katsauksen tutkimuksista oli tehty Yhdysvalloissa, loput Lähi-idässä ja Itä-Aasiassa.

Ryhmä löysi tutkimuksista näyttöä myös sen puolesta, että kuolemanpelko noudattaa käännetyn U:n muotoista käyrää suhteessa uskonnollisuuteen. Uskonnottomia kuolema ahdisti yhtä vähän kuin hartaimpia uskovaisia.

Eniten elämän loppua pelkää siis epävarma välijoukko.

”Voi olla, että ateismi antaa myös lohtua kuoleman edessä tai ihmiset, jotka eivät tunne kuolemanpelkoa, eivät koe tarvetta hakeutua uskonnon pariin”, sanoo katsauksen johtaja Jonathan Jong Coventryn ja Oxfordin yliopistosta yliopiston verkkosivulla.

Tutkimuksen julkaisi Religion, Brain & Behavior.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25797
Liittynyt16.3.2005

Kuolema ei pelota ateistia ja harrasta uskovaista niin kuin muita

Himuli kirjoitti: Ei varmasti ateistit yleensä kuvittelekaan että koko maailma omaan kuolemaan loppuisi, mutta ihmettelen sitä mikseivät he välitä millainen maailma jälkeen jää. Tietenkin välittävät. Ei ateismi tee ihmisestä pahantahtoista tai välinpitämätöntä muita kohtaan. Pikemminkin päin vastoin, koska ateisti ei voi turvautua siihen, että jumala järjestää kuitenkin asiat tahtonsa mukaan ja ihminen ei voi omilla teoillaan vaikuttaa mihinkään mihin jumala ei halua hänen vaikuttavan.
Lue kommentti
M K
Seuraa 
Viestejä27
Liittynyt25.12.2013

Kuolema ei pelota ateistia ja harrasta uskovaista niin kuin muita

Omituista demonisointia uskovaisten taholta taas. Enemmän minä pelkään äärimmäisen uskovaisia ihmisiä, jotka toimivat oikein, koska jumala niin määrää. Toisin sanoen heillä ei ole omaa sisäistä moraalia, vaan se on ulkoa annettua ja tapahtuu jumalan rangaistuksen pelossa. Normaali, mieleltään terve henkilö pystyy 99,99% tapauksista päättelemään ilman ulkopuolisia sääntöjäkin onko jokin asia tai teko oikein vai väärin. Arkipäiväinen "pahuus" on yleensä seurausta siitä, että tuon päättelyn...
Lue kommentti
Euroopan avaruusjärjestön havainnekuvassä on asteroidi Didysos ja sitä kiertävä kappale, johon tutkijat törmäyttäisivät luotaimen.

Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasan ja Euroopan Esan tutkijat haluavat selvittää, miten asteroideja voitaisiin torjua, mutta Euroopan puolelta rahoitus on jäissä.

Kuulussa Armageddon-katastrofielokuvassa 1990-luvulta Bruce Willisin johtama tiimi lähetetään avaruuteen räjäyttämään Maata kohti syöksyvä asteroidi palasiksi.

Yhdysvaltojen ja Euroopan avaruusjärjestöjen Nasan ja Esan tutkijat suunnittelevat vähän samaa, mutta paljon pienemmässä mitassa ja ilman ydinpommeja.

Niin sanottu Aida-hanke on ollut vireillä jonkin aikaa. Nimi tulee sanoista Asteroid Impact and Deflection Assessment.

Sen tarkoitus on laukaista luotain Didymos-asteroidille, jota kiertää myös pieni kuu. Didymoksen läpimitta on 800 metriä ja sitä kiertävän kappaleen läpimitta on 150 metriä.

Tutkijat haluavat törmäyttää luotaimen tähän pienempään kappaleeseen. Ajatuksena on tutkia, miten asteroidien ratoja pystytään muuttamaan törmäyksellä.

Aida koostuisi kahdesta luotaimesta: eurooppalaisten Aim laukaistaisiin ensin ja se asettuisi kiertämään Didymosta.

Aim tekisi tärkeitä mittauksia ja sen jälkeen laukaistaisiin amerikkalaisten Dart, joka törmäisi Didymoksen kuuhun ja suistaisi sen radaltaan.

Didymos sopii kohteeksi, koska se on lähellä ja törmäyskoe ei saisi sen kuuta syöksymään Maata kohti. Didymoksen kuu on myös samaa kokoluokkaa kuin maapalloa todennäköisimmin uhkaavat asteroidit. Asiasta kertoo Nasan verkkosivu.

Uhkaavia asteroideja ei tällä hetkellä tunneta. Asteroidivyöhykkeellä on kuitenkin tuhansia ja tuhansia kappaleita, jotka voisivat mahdollisesti joskus ajautua törmäämään maapalloon.

Kiviä putoilee silloin tällöin. Kuuluisa Siperian Tunguskan räjähdys vuonna 1908 aiheutui todennäköisesti pienehkön asteroidin törmäyksestä. Vuonna 2013 Tšeljabinskin yllä räjähti meteori, joka aiheutti 1 600 ihmisen loukkaantumisen.

Tutkijat uskovat, että asteroidien törmäykseltä voidaan suojautua. Siksi Aida-hankkeen eteneminen olisi tärkeää.

”Emme ole voimattomia asteroidien edessä. Mutta meidän täytyy harjoitella niiden torjumista tosielämässä siltä varalta, että joskus joudumme oikeasti suistamaan asteroidin radaltaan”, sanoo yhdysvaltalaista osaa hankkeesta johtava Andrew Cheng tiedotteessa.

Viime joulukuussa Euroopan avaruusjärjestö Esan jäsenmaat peruivat rahoituksen toiselta hankkeeseen tarvittavalta luotaimelta

Rahat ohjattiin Marsista elämää etsivään ExoMars-hankkeeseen.

Nyt tutkijat yrittävät lobata asteroidihanketta taas henkiin.

Latviassa pidetyssä tapaamisessa tutkijat esittivät halvemman vaihtoehdon Aimin toteuttamiseksi.

Uudessa versiossa luotaimesta olisi riisuttu Didymoksen kuuhun suunniteltu laskeutuja ja poistettu tutkajärjestelmä, joka luotaisi kuun rakennetta. Hintalappu olisi nyt 210 miljoonaa.

Nasan Dart-hanke eli varsinainen törmääjä etenee eurooppalaisista huolimatta, mutta Dart ei pysty tekemään kaikkia niitä tärkeitä mittauksia, joihin Aimia tarvittaisiin.

Aimin pitäisi mitata tarkasti kappaleen massa, jotta törmäyksen vaikutukset voitaisiin myös mitata.

”Emme ole koskaan kokeilleet asteroidin työntämistä radaltaan eikä sitä voi testata laboratoriossa mitenkään. Meidän täytyy selvittää, pitävätkö simulaatiomme ja mallimme paikkansa”, kertoo Esan johtaja Jan Woerner.

Nasa rakentaa Dart-luotaintaan edelleen alkuperäisessä aikataulussa. Sen olisi tarkoitus törmätä asteroidiin vuonna 2022.

Tutkijat sanovat, että parasta olisi ollut saada Aim tekemään mittauksia samaan aikaan Dartin kanssa. Aim pystyy heidän mukaansa hoitamaan tehtävänsä myös törmäyksen jälkeen, jos hanke ylipäätään saa rahoitusta.

Koirat, joilla oli tietty muoto oksitosiiniin liittyvästä geenistä, kääntyvät herkemmin omistajansa puoleen. Sama geenivariantti löytyi myös susilta.

Aivoissa erittyvä kiintymyshormoni oksitosiini on tärkeä osa ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä. Hellyydenosoitukset kuten halaaminen ja suutelu saavat oksitosiinia erittymään, ja sitä vapautuu erityisesti seksin aikana.

Oksitosiini säätelee myös ihmisen ja lemmikkien välistä elämää. Lemmikin silittely vapauttaa oksitosiinia, ja samalla tavoin koirankin aivot raksuttavat.

Ruotsalaisessa Linköpingin yliopistossa tutkittiin oksitosiinin vaikutusta kultaisiin noutajiin. Koirat, joilla oli tietty geenimuunnos oksitosiinireseptoriin liittyvällä alueella perimässä, kääntyivät herkemmin omistajansa puoleen pyytääkseen apua.

Tutkimuksessa pantiin 60 kultaista noutajaa ratkaisemaan yksinkertainen pulma. Niiden piti avata kansi saadakseen herkkupalan.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen kansi suljettiin niin, ettei koira voinut saada sitä auki. Tarkoitus oli katsoa, miten herkästi koira hakee omistajaltaan apua.

Kolme varttia ennen koetta koirien kuonoon suihkutettiin joko oksitosiinia tai suolavesiliuosta. Sitten tutkijat ottivat aikaa, kuinka kauan koira jaksaa itsekseen painia kannen kanssa.

Oksitosiinisuihke todella vaikutti, mutta vain osaan koirista. Sellaiset koirat, joilla oli tietty oksitosiinireseptoriin liittyvä geenivariantti, tulivat helpommin pyytämään apua omistajaltaan.

Samoja koiria testattiin myös suolavesiliuoksella, mikä odotetusti ei vaikuttanut avuntarpeen lisääntymiseen.

Kaikista koirista otettiin dna-näytteet. Tutkijat paikansivat erityyppisiä muunnoksia oksitosiinigeenien lähistöllä niiden kromosomistossa. Niin sanotun AA-genotyypin koirat reagoivat oksitosiiniin, kun taas GG-genotyypin koirat eivät.

Samaa vaihtelua havaittiin myös susilla. Tutkijat analysoivat 21 suden dna:ta niiden verinäytteistä.

Toisin sanoen oksitosiinireseptoriin liittyvät muunnokset olivat susilla jo ennen niiden kesyttämistä koiriksi. Se voi selittää, miksi tietyt sudet muinoin tulivat paremmin ihmisten kanssa toimeen.

”Tulokset antavat olettaa, että ihmiset aikoinaan valitsivat kesytettäviksi yhteistyökykyisiä susia ja jalostivat niistä seuraavia sukupolvia”, sanoo tiedotteessa Mia Persson, yksi tutkijoista.

Tutkimuksen julkaisi Hormones and Behaviour.