Uranuskin tulee el
Uranuskin tulee el

Ikääntyvän tähden laajetessa myös elämälle suotuisa vyöhyke sen ympärillä laajenee. Siksi eksoelämää kannattaisi etsiä myös vanhojen tähtien liepeiltä.

Toistaiseksi elämää ei ole löydetty mistään muualta kuin maapallolta. Vieraita tähtiä kiertäviä planeettoja tunnetaan kuitenkin jo runsaasti. Elinkelpoisia kiertolaisia kartoitetaan nykyisin lähinnä Auringon kaltaisten tähtien liepeiltä, mutta uusien laskelmien mukaan eksoelämän etsijöiden kannattaisi hakea planeettoja myös kuolemassa olevien tähtien ympäriltä.

Elämää etsitään sieltä, missä on juoksevaa vettä. Tähtitieteilijät nimittävät "elämänvyöhykkeeksi" sitä etäisyyttä tähdestä, jolla planeetalla oleva vesi ei höyrysty eikä jäädy.

Auringon elämänvyöhyke alkaa maapallon radan tuntumasta ja jatkuu lähes Marsiin asti. Elämänvyöhyke kuitenkin muuttuu tähden ikääntyessä. Esimerkiksi Aurinko kirkastuu ja laajenee vanhetessaan. Siksi ikääntyvän Auringon elämänvyöhyke ulottuu tulevaisuudessa nykyistä kauemmas.

Nyt ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat ovat laskeneet, kuinka kauan elämänvyöhyke säilyy milläkin etäisyydellä tähden vanhetessa.

Tutkimusten mukaan Auringon elinkelpoinen alue pysyy nykyisenlaisena vielä noin viisi miljardia vuotta. Kun Aurinko lopulta laajenee kymmenen kertaa suuremmaksi punaiseksi jättiläistähdeksi, sen elämänvyöhyke siirtyy noin miljardiksi vuodeksi 7–22 Maan ratasäteen päähän. Vyöhykkeen uloin reuna on Uranuksen tienoilla. Uranuksellekin on siis tulevaisuudessa pitkään suotuisat olot elämälle.

“Planeetat, jotka ovat nyt kylmiä ja jäisiä saattavat muuttua tähden vanhetessa elinkelpoisiksi”, sanoo William Danchi New Scientist -lehdessä.

Sadan valovuoden säteellä meistä katsottuna on noin 150 vanhaa jättiläistähteä. Elämää pitäisi siis tämän tutkimuksen mukaan etsiä niidenkin planeetoilta eikä ainoastaan Auringon kaltaisten tähtien ympäriltä.

New Scientist .