Ne kuitenkin terävöittävät hapon vaikutusta.

Toisin kuin moni luulee, hiilihappojuoman piristävän kirpeää suuntuntua ei aiheuta kuplien poreilu vaan happo. Kuplat voivat kuitenkin voimistaa vaikutusta, osoittivat yhdysvaltalaisen Monell-tutkimuskeskuksen kokeet.

Hiilihappojuomat tehdään liuottamalla hiilidioksidia nesteeseen suurella paineella. Sama voi tapahtua myös luonnostaan lähdevesissä sekä käyttämisellä valmistetuissa juomissa, kuten oluessa.

Kun hiilihappojuomaa sisältävän pullon korkki avataan, paine hellittää ja osa hiilidioksidista vapautuu nesteestä kuplina. Juomaa siemaistessa suun entsyymit muuttavat nesteeseen jääneen hiilidioksidin hiilihapoksi. Happo ärsyttää aistinsoluja, mikä tuntuu kirpaisuna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkija ottivat selvää kuplien roolista aistimuksessa antamalla koehenkilöiden juoda hiilihappojuomia sekä normaalissa ilmanpaineessa että korkeapainekammiossa, jonka ilmanpaine vastasi painetta vedessä kymmenen metrin syvyydessä. Jälkimmäisessä paineessa kuplia ei muodostu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaksitoista koehenkilöä eivät havainneet eri oloissa otettujen kulausten kirpaisevuudessa mitään eroa, vaikka painekammiossa kuplia ei syntynyt. Kirpaisu on siten hapon synnyttämä kemiallinen aistimus eikä kuplien koskettelusta johtuva tuntemus.

Hiilihapokkuuden kokonaisaistimukseen kuplillakin on kuitenkin osuutensa, selvisi jatkokokeessa. Koehenkilöt joivat normaalissa ilmanpaineessa hiilihappojuomaa sellaisenaan ja sitten vielä ylimääräisin ilmakuplin höystettynä. Lisäporeet voimistivat kirpaisun tuntua.

Yhdessä molemmat kokeet osoittavat, että hiilidioksidikuplat eivät riitä aiheuttamaan kirpeyden aistimusta mutta antavat sille lisäpotkua.

Tutkimuksen julkaisi PlosOne-verkkolehti.

 


Sisältö jatkuu mainoksen alla