Kupla on posahtanut ringiksi pikkuruisia kuplia lasin kyljessä.
Kupla on posahtanut ringiksi pikkuruisia kuplia lasin kyljessä.

Oikeissa oloissa puhkeava kupla poikii suuren joukon pieniä kuplia.

Kun nesteen tai kiinteän aineen pinnalle syntynyt kupla puhkeaa, oletamme yleensä sen yksikertaisesti katoavan. James Bird Harvardin yliopistosta ryhmineen tallensi kuplien posahduksia huippunopealla videotekniikalla ja havaitsi, että tapahtumaketju on paljon monimutkaisempi. Kun kuplan pinta hajoaa nesteeksi, se voi samalla siepata ilmaa ja hajota pienemmiksi tytärkupliksi.

Yhdistämällä koehavaintoja, matemaattisia simulaatioita ja teoriaa ryhmä osoitti, miten tytärkuplien syntyminen riippuu sellaisista nesteen ominaisuuksista kuin tiheys, viskositeetti ja pintajännitys.

Pienissä kuplissa sisäinen paine on suurempi, ja siksi ne sieppaavat kaasua tehokkaammin ja levittävät pieniä aerosolipisaroita ympäriinsä sähäkämmin kuplan puhjetessa. Moni taudinaiheuttaja leviää tällä tavalla, ja ilmiö vaikuttaa myös aineiden ja lämmön vaihtoon valtamerien ja ilmakehän välillä. Kuplien poksahtelun paremmalla tuntemisella on siis seurauksia niin terveydenhoidolle, ilmasto- ja biotieteelle kuin teollisten prosessien hallinalle, esimerkiksi lasin valmistuksessa.

Tutkimuksen julkaisi Nature.