Antoniadin kraatteri, jossa on tumma ja sileä basalttilattia. Rajattuna alue, jolta tutkijat laskivat kraatterit. Kuva: Junichi Haruyama, Science/ AAAS
Antoniadin kraatteri, jossa on tumma ja sileä basalttilattia. Rajattuna alue, jolta tutkijat laskivat kraatterit. Kuva: Junichi Haruyama, Science/ AAAS

Uusien kuvien perusteella tuliperäinen toiminta jatkui luultua pidempään Kuun meille tuntemattomammalla puolella.

Aiempaa tarkemmat kuvat Kuun meistä poispäin kääntyneestä puolesta viittaavat siihen, että kuuperä oli paikka paikoin tuliperäinen luultua pidempään. Kuvat otti Japanin avaruusjärjestö Jaxa:n reilu vuosi sitten laukaisema luotain Selene, lempinimeltään Kaguya.

Milloin tuliperäinen toiminta lakkasi, voidaan määrittää tarkkaan vain ottamalla näyte sen tuottamasta basaltista, joka antaa tumman värin ”Kuun merille”, eli basalttitasangoille.

Selenen kuvien perusteella basaltin iästä saatiin kuitenkin valistunut arvio. Paikasta riippuen se näyttää syntyneen noin 2,5 – 3 miljardia vuotta sitten. Junichi Haruyama kollegoineen päätyi tulokseen laskemalla kuvista kuuperän kraattereiden määrää: mitä enemmän rokonarpia, sitä vanhempi kiviaines.

Tutkimuksen julkaisi Science.