Ylemmät magneettikuvat pojan aivoista näyttävät, miten laajalle kasvain oli levinnyt. Alemmista käy ilmi tilanne leikkauksen jälkeen. Kuva: Behrmann et al. / Cell Reports 2018
Ylemmät magneettikuvat pojan aivoista näyttävät, miten laajalle kasvain oli levinnyt. Alemmista käy ilmi tilanne leikkauksen jälkeen. Kuva: Behrmann et al. / Cell Reports 2018

Pienelle pojalle tehdyn leikkauksen ainoa sivuvaikutus oli se, ettei poika näe kunnolla vasemmalle.

Yhdysvaltalaiset tutkijat kertovat uudessa Cell Reports -lehdessä poikkeuksellisesta leikkaushoidosta vaikeaan epilepsiaan. Kuusivuotiaalta pojalta jouduttiin poistamaan jopa kuudesosa aivoista, jotta kohtaukset saatiin loppumaan.

Poika on toipunut täysin, eikä leikkaus ole vaikuttanut hänen älyllisiin kykyihinsä mitenkään. Tutkijat eivät paljasta pojan nimeä eivätkä kansallisuutta.

Poika kehittyi aivan normaalisti neljän vuoden ikään asti. Sitten hän alkoi saada vaikeita epileptisiä kohtauksia. Syynä oli hyvänlaatuinen kasvain, joka kasvoi hitaasti pojan oikeassa aivopuoliskossa.

Lääkkeistä ja muista hoidoista ei ollut apua pojan kohtauksiin. Viimeisenä keinona lääkärit päättivät yrittää leikkausta, jonka tiedetään tepsivän tällaiseen epilepsiaan – poistetaan aivoista oireita aiheuttava alue.

Ongelmana oli kasvaimen suuri koko. Leikkaus tarkoittaisi käytännössä koko oikeanpuoleisen takaraivolohkon poistamista aivoista, ja sen mukana lähtisi näköhavaintoja käsittelevä alue. Myös osa ohimolohkoa täytyisi poistaa.

Pahin riski oli, ettei poika pystyisi enää näkemään kunnolla eikä esimerkiksi tunnistamaan kasvoja.

Parhaassa tapauksessa poika toipuisi täysin. Näin kävikin, yhtä sivuvaikutusta lukuunottamatta.

Leikkaus tehtiin nelisen vuotta sitten, kun poika oli paria kuukautta vaille seitsemänvuotias. Häneltä poistettiin käytännössä kolmasosa koko oikeasta aivopuoliskosta eli kuudesosa aivoista.

Pojalle tehtiin tarkat testit ennen ja jälkeen operaatiota, jotta toipumista voitaisiin seurata. Ennen leikkausta pojan älykkyysosamäärä oli keskivertoa korkeampi, eikä leikkaus vaikuttanut tähän mitenkään.

Tutkijat tarkkailivat pojan kehitystä ja näkivät aivokuvista, miten aivojen vasen puolisko alkoi hiljalleen hoitaa puuttuvan aivolohkon toimintoja, etenkin kuvien ja sanojen tunnistusta.

”Kun sanojen tunnistus alkoi kehittyä, näimme vasemman aivopuoliskon alueiden ikään kuin kilpailevan sanojen ja kuvien tunnistuksesta. Lopulta nämä kyvyt asettuivat paikoilleen viereisille alueille vasemmalla puolella aivoja”, selittää pojan kehitystä tutkinut neurotieteilijä Marlene Behrmann CNN:lle.

Kasvojen ja sanojen tunnistaminen vaativat aivoilta korkean tason prosessointikykyä. Sanat ovat visuaalisesti keskenään hyvin samankaltaisia, kuten kasvotkin. Täysipäistenkin lasten aivoilla kestää aikansa oppia erottelemaan näitä signaaleja toisistaan. Tutkijoiden mukaan poika selvitti ”kaikkein haastavimmatkin” testit, joilla aivojen toimintaa mitataan.

Yksi sivuvaikutus leikkauksella kuitenkin oli. Pojan vasemmassa näkökentässä on pysyvästi sokea alue, sillä tuon puolen näköhavainnoilla ei enää ole aivoissa paikkaa, mihin mennä. Aivoissa oikea puolisko hoitaa kehon vasemman puolen toimintoja ja toisinpäin.

Poika pystyy kuitenkin näkemään normaalisti kääntämällä hieman päätään ja silmiään. Tutkijoiden mukaan hän tekee tämän todennäköisesti jo aivan tiedostamattaan, eikä ulkopuolinen osaa kiinnittää siihen huomiota. Kaikilla ihmisillä on luonnostaankin sokea piste kummassakin silmässä, kohdassa, josta näköhermo kulkee aivoihin. Jokainen kompensoi tätä sokeaa pistettä huomaamattaan.

Poika on nyt 11-vuotias ja elää tavallista elämää. Epilepsiakohtaukset jäivät leikkauspöydälle.