Kuu on ollut paljon nykyistä lähempänä Maata. Kuva: Oiva Kainulainen
Kuu on ollut paljon nykyistä lähempänä Maata. Kuva: Oiva Kainulainen

Yli miljardi vuotta sitten Kuu oli paljon lähempänä ja päivän pituus alle 19 tuntia.

Kuu on etääntynyt Maasta jatkuvasti sen jälkeen, kun se syntyi maapallon kyljestä valtavassa törmäyksessä.

Marsin kokoinen taivaankappale, Theia, mäjähti vastasyntyneeseen maapalloon 4,5 miljardia vuotta sitten ja irrotti valtavan määrän ainetta. Siitä muodostui Kuu maapalloa kiertämään.

Aluksi Kuu oli hyvin lähellä maapalloa, vain 22 000 kilometrin päässä. Se olisi täyttänyt tuolloin suuren osan taivaasta, jos joku olisi sitä silloin täällä katsellut.

Miljardien vuosien aikana Kuu on hiljalleen vaeltanut kauemmas ja möllöttää nyt keskimäärin 384 400 kilometrin päässä meistä.

Taivaankappaleiden painovoiman tanssissa Kuu aiheuttaa maapallolle vuorovesi-ilmiön ja nykäisee planeettaamme eräänlaisen jenkkakahvan, vuorovesipullistuman. Vedet nousevat ja laskevat Kuun kiertäessä maata.

Samalla Kuu saa itselleen aina hieman maapallon pyörimisenergiaa. Siksi se erkaantuu hitaasti kauemmas meistä. Kuu etääntyy Maasta joka vuosi nelisen senttiä, suunnilleen samaa tahtia kuin ihmisen kynnet kasvavat.

Kun Kuu vaeltaa kauemmas Maasta, maapallon pyöriminen vastaavasti hidastuu ja vuorokausi pitenee, mutta hyvin verkkaisesti. Joka vuosi päivä pitenee noin 1/74 000-sekunnilla, eli yhden sekunnin 74 000 vuodessa.

Tämä on toistaiseksi tarkin laskelma Kuun etääntymisen vaikutuksesta päivän pituuteen maapallolla. Siihen päätyivät geotieteilijät Stephen Meyers Wisconsin-Madisonin yliopistosta ja Alberto Malinverno Columbian yliopistosta uudessa tutkimuksessaan, jonka julkaisi Pnas-lehti.

Meyers ja Malinverno tarkastelivat niin sanottuja Milankovićin jaksoja eli Maan kiertoradassa, akselikallistumassa ja akselin suunnassa tapahtuvia jaksollisia muutoksia. Maan kiertoradan soikeus vaihtelee hieman ja planeetta muljuu aikojen saatossa hienoisesti.

Akselin kallistuman muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon Aurinko säteilee navoille. Pitkillä geologisilla ajanjaksoilla tämä vaikuttaa ilmastoon.

Menneisyyden syklit ja ilmasto ovat tallentuneet maapallon kiviin, tässä tapauksessa kuparin ja alumiinin esiintyvyyssuhteisiin muinaisessa, kivettyneessä merenpohjassa. Kivien avulla voidaan selvittää maapallon asento, muinaiset Milankovićin syklit ja Kuun etäisyys maapallosta.

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1672
Liittynyt26.8.2009

Kuun etääntyminen pidentää Maan päivää

Brainwashed kirjoitti: Jaha, nyt ollaan sitten näköjään tultu pisteeseen, että voidaan TIEDE lehdessäkin todeta status quona miten Kuumme on ”syntynyt”... Tämäkin päivä oli koettava. 😎 Niin, oikeastihan Kuu on pahvia ja Torsti teki sen toissa viikolla autotallissa.
Lue kommentti

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä