Kuussa on vettä viisi kertaa enemmän kuin on luultu. Tämä on hyvä uutinen niille, jotka kannattavat kiertolaisemme asuttamista. Vesi sammuttaa asukkaiden janon ja siitä saa hajottamalla vetyä ja happea rakettien ajoaineeksi.
Yhdysvaltalaiset tutkijat ...

Kuussa on vettä viisi kertaa enemmän kuin on luultu. Tämä on hyvä uutinen niille, jotka kannattavat kiertolaisemme asuttamista. Vesi sammuttaa asukkaiden janon ja siitä saa hajottamalla vetyä ja happea rakettien ajoaineeksi.

Yhdysvaltalaiset tutkijat päätyivät uuteen vesiarvioon laskettuaan, kuinka suuri osa Kuun pinnasta on jatkuvassa pimeydessä. Tällaisia alueita on vain Kuun napaseuduilla, missä Aurinko pysyttelee aina taivaanrannan tuntumassa. Silloin kraatterin reunavalli voi varjostaa kraatterin pohjan paistoi Aurinko kuukauden mittaan mistä suunnasta tahansa.

Miljardeja vuosia sitten Kuun pinnalle tuli vettä komeettojen ja asteroidien mukana. Suurin osa vedestä haihtui heti, mutta osa siitä on voinut säilyä jäätyneenä pimeissä paikoissa: koska auringovalo ei varjopaikkoihin yllä, niissä on jatkuvasti parinsadan asteen pakkanen.

Ensimmäinen selvä viite kraattereissa piilevästä vesijäästä saatiin Lunar Prospector -luotaimen mittauksista 1998. Silloin jäätä arvioitiin olevan satoja miljoonia tonneja. Nyt Ben Busseyn tutkimusryhmä laski sitä olevan miljardeja tonneja.

Pimeiden kraatterien pinta-aloja ei ole helppo laskea, sillä Kuun napa-alueista ei ole täydellistä, tarkkaa karttaa. Bussey kumppaneineen arvioi pimeyteen jäävän alueen tutkimalla tarkasti muutaman eri kokoisen kraatterin pohjan ja olettamalla, että muiden samannäköisten kraatterien pimeät sopukat ovat samaa kokoluokkaa.

Kuun pohjoisnavan tuntumassa näyttää olevan 7500 neliökilometriä aluetta, joka pysyy aina pimeässä. Etelänavan tienoilla pimeää on 6500 neliökilometriä. Bussey korostaa Naturen uutisessa, että luvut ovat alarajoja. Ehkä jäätä on vielä tätäkin enemmän.



Hämähäkki- ja käärmepelko saadaan syntymässä, päättelevät tutkijat.

Jo pienet, puolen vuoden ikäiset vauvat pelkäävät hämähäkkejä ja käärmeitä. Koska heillä ei ole ollut aikaa oppia kokemuksesta tätä pelkoa, sen täytyy olla synnynnäistä.

Sitä on epäilty aiemminkin. Monet ihmiset pelkäävät käärmeitä ja hämähäkkejä, vaikka useissa maissa ne eivät edes muodosta merkittävää vaaraa luonnossa. Arviolta yhdestä viiteen prosentilla ihmisistä pelko on kehittynyt elämää rajoittavaksi fobiaksi asti.

Myös tutkimuksissa on huomattu, että jo pienet lapset katsovat pidempään käärmettä tai hämähäkkiä esittävää kuvaa kuin muita eläinkuvia. Viipyvä katse viittaa siihen, että käärme ja hämähäkki tekevät poikkeuksellisen vaikutuksen lapsiin.

Suoria todisteista synnynnäisesti pelosta ei kuitenkaan ole saatu ennen kuin vasta nyt. Max Planck -tutkimuslaitoksen ja Uppsalan yliopiston tutkijat osoittivat, että vauvoissa todella herää pelkoreaktio, kun he näkevät hämähäkin tai käärmeen kuvan.

Kun tutkijat esittivät vauvoille kuvia käärmeestä tai hämähäkistä, lasten silmäterät laajenivat enemmän kuin silloin, kun nämä näkivät kuvia kaloista tai kukista.

Pupillien laajeneminen kertoo aivojen noradrenaliinijärjestelmän vilkastumisesta. Noradrenaliinia erittyy stressin aikana.

”Jopa kaikkien pienimmät lapset näyttävät siis stressaantuvan näistä eläimistä”, kommentoi tutkimuksen päätekijä Stefanien Hoehl Max Planck -instituutin tiedotteessa.

Pelko on tutkijoiden mukaan voinut kehittyä evoluutiossa jo hyvin varhain. Hämähäkit ja käärmeet ovat olleet meidän esimuotojemme kiusana jo yli 40–60 miljoonaa vuotta. Siksi evoluutio on varustanut meidät synnynnäisellä pelolla juuri niitä kohtaan.

Automaattisesti heräävä pelon takia tunnistamme nopeasti hämähäkit ja käärmeet ja voimme reagoida niihin nopeasti. Se on ollut hyödyksi lajinkehityksen varhaisissa vaiheissa ja siksi ominaisuus on periytynyt meille asti.

Toiset pelot opitaan sitä vastoin vasta kokemuksesta. Myös karhu tai sarvikuono voi olla ihmiselle vaarallinen, mutta niiden kuvat eivät herätä vastasyntyneissä pelkoa. Vaaralliset nisäkkäät ovat muodostaneet uhan evoluution näkökulmasta vasta niin lyhyen aikaa, ettei niiden pelko ole ohjelmoitunut perimäämme.

Vielä vähemmän ihmisen evoluutiolla on ollut aikaa valmistaa varomaan veitsiä tai neuloja, jotka nykypäivinä ovat suurempi vaara lapsille kuin käärme tai hämähäkki. Terävien esineiden pelko onkin varta vasten opetettava lapsille.

Tutkimuksen julkaisi Frontiers of Psychology.

Shakkia on pidetty miesten pelinä. Siksi naisten on ajateltu pelaavan sitä altavastaajan epävarmuudella, mikä laskisi suoritustasoa. Käykin toisin.

Kielteiset stereotypiat saavat tutkimusten mukaan ihmiset pärjäämään alle tasonsa erilaisissa älyllisissä tai muissa tehtävissä.

Ilmiötä kutsutaan stereotypiauhaksi. Se voi pilata esimerkiksi tyttöjen tai naisten suoritusta matematiikassa, joka ennakkoluulon mukaan on enemmän miesten juttu.

Naisille voi nousta kielteisten leimojen takia epäonnistumisen pelko, mikä häiritsee keskittymistä itse laskutehtäviin.

Alun perin tutkijat huomasivat stereotypiauhan pienentävän afroamerikkalaisten pisteitä kouluosaamista mittaavissa kokeissa. Valkoihoisilla se on kokeissa heikentänyt urheilusuorituksia.

Shakkia on pidetty sekä miesten että älypelinä. Valtaosa ja parhaimmisto pelaajista onkin miehiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todellakin päätelty, että naispelaajissa herää stereotypiauhka, kun he pelaavat miestä vastaan, ja se vaikuttaa pelaamiseen.

Uusi, melkein miljoonan pelin analyysiin perustuva tutkimus kuitenkin osoittaa, että naiset pelaavat itse asiassa paremmin miehiä kuin naisia vastaan. Tämä on juuri päinvastoin kuin stereotypiauhan perusteella pitäisi käydä.

Naiset pärjäsivät jopa paremmin kuin miehet, kun he pelasivat rankingin perusteella huomattavasti parempaa miespelaajaa vastaan. Nainen voitti 3,7 prosenttia näistä peleistä. Miehet puolestaan voittivat 3,5 prosentissa peleistä sijoitukseltaan paljon ylempää naista vastaan.

Tulos oli ihan muuta kuin odottaisi. Juuri erityisen haastavissa tehtävissä streotypianuhan pitäisi viritä helpommin. Tällainen tilanne on, kun pelaa paljon vahvempaa vastaan.

Mikä voisi selittää naisten pärjäämisen miehiä vastaan tässä stereotyyppisesti miesten pelissä?

Yksi mahdollisuus on, että kaikki aineiston naispelaajat ovat jo niin kokeneita ja taitavia, että stereotypiauhka ei heitä häiritse.

Tämä selitys ei kuitenkaan riitä. Jokin sukupuoleen liittyvä tekijä näyttää vaikuttavan naisten tai miesten suorituksiin, kun he ovat vastakkain pelilaudan ääressä. Se näet selittäisi, miksi naiset pelaavat paremmin miehiä kuin naisia vastaan.

Tutkimuksen tekijä, Sheffieldin yliopiston psykologian tutkija Tom Stafford arvelee, että tilanne heikentääkin miesten suoriutumista. Miehiä voi pelottaa häviäminen naiselle, ja se saa heidät tekemään virheitä.

Vielä tiedelehdessä julkaisemattomaan tutkimukseen voi tutustua PsyArXivissa.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1126
Liittynyt21.7.2017

Naiset pelaavat shakkia yli tasonsa miehiä vastaan

Brainwashed kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Brainwashed kirjoitti: Jostakin muistan lukeneeni, että aivan huipputason shakinpelaajilla on todettu usein olevan vaikeuksia muissa elämän haasteissa ja päivän askareissa, eli että on mielenterveyteen ja persoonallisuuteen liittyviä ongelmia: skitsofreniaa, maanisdepressiivisyyttä, autismia, narsismia ym. jne. yhtenä hyvänä esimerkkinä esim. Bobby Fisher, joka oli nuorena shakinpelaajana aikansa suurin, mutta muuten ja varttuneemmalla iällä...
Lue kommentti