Kuussa on vettä viisi kertaa enemmän kuin on luultu. Tämä on hyvä uutinen niille, jotka kannattavat kiertolaisemme asuttamista. Vesi sammuttaa asukkaiden janon ja siitä saa hajottamalla vetyä ja happea rakettien ajoaineeksi.
Yhdysvaltalaiset tutkijat ...

Kuussa on vettä viisi kertaa enemmän kuin on luultu. Tämä on hyvä uutinen niille, jotka kannattavat kiertolaisemme asuttamista. Vesi sammuttaa asukkaiden janon ja siitä saa hajottamalla vetyä ja happea rakettien ajoaineeksi.

Yhdysvaltalaiset tutkijat päätyivät uuteen vesiarvioon laskettuaan, kuinka suuri osa Kuun pinnasta on jatkuvassa pimeydessä. Tällaisia alueita on vain Kuun napaseuduilla, missä Aurinko pysyttelee aina taivaanrannan tuntumassa. Silloin kraatterin reunavalli voi varjostaa kraatterin pohjan paistoi Aurinko kuukauden mittaan mistä suunnasta tahansa.

Miljardeja vuosia sitten Kuun pinnalle tuli vettä komeettojen ja asteroidien mukana. Suurin osa vedestä haihtui heti, mutta osa siitä on voinut säilyä jäätyneenä pimeissä paikoissa: koska auringovalo ei varjopaikkoihin yllä, niissä on jatkuvasti parinsadan asteen pakkanen.

Ensimmäinen selvä viite kraattereissa piilevästä vesijäästä saatiin Lunar Prospector -luotaimen mittauksista 1998. Silloin jäätä arvioitiin olevan satoja miljoonia tonneja. Nyt Ben Busseyn tutkimusryhmä laski sitä olevan miljardeja tonneja.

Pimeiden kraatterien pinta-aloja ei ole helppo laskea, sillä Kuun napa-alueista ei ole täydellistä, tarkkaa karttaa. Bussey kumppaneineen arvioi pimeyteen jäävän alueen tutkimalla tarkasti muutaman eri kokoisen kraatterin pohjan ja olettamalla, että muiden samannäköisten kraatterien pimeät sopukat ovat samaa kokoluokkaa.

Kuun pohjoisnavan tuntumassa näyttää olevan 7500 neliökilometriä aluetta, joka pysyy aina pimeässä. Etelänavan tienoilla pimeää on 6500 neliökilometriä. Bussey korostaa Naturen uutisessa, että luvut ovat alarajoja. Ehkä jäätä on vielä tätäkin enemmän.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla