Kun kaksi kullan atomiydintä törmää kovaa vauhtia toisiinsa, ydinten protonit ja neutronit voivat hajota osiinsa eli kvarkeiksi ja gluoneiksi. Kvarkit ja niitä yhteen sitovat gluonit muodostavat normaalisti hiukkasia, joissa on 2-3 kvarkkia, mutta täll...

Kun kaksi kullan atomiydintä törmää kovaa vauhtia toisiinsa, ydinten protonit ja neutronit voivat hajota osiinsa eli kvarkeiksi ja gluoneiksi. Kvarkit ja niitä yhteen sitovat gluonit muodostavat normaalisti hiukkasia, joissa on 2-3 kvarkkia, mutta tällaisessa törmäyksessä vanhat sidokset rikkoutuvat ja tuloksena voi olla eräänlaista kvarkkien ja gluonien muodostamaa puuroa. Tieteellisempi ilmaisu tälle puurolle on kvarkki-gluoniplasma.

Yhdysvaltalaisessa Brookhavenin laboratoriossa ydinten törmäysenergia oli 130 gigaelektronivolttia, Physical Review –lehden tiedote kertoo. Ytimet liiskautuivat yhteen niin rajusti, että aineen tiheys kasvoi sata kertaa ytimen tiheyttä suuremmaksi. Kulta-atomin ytimessä on 79 protonia ja 118 neutronia. Kvarkkeja ja gluoneja vapautui törmäyksessä siten satoja. Ne sitoutuivat heti ennestään tunnetuiksi hiukkasiksi. Näitä hiukkasia havaittiin törmäyksen jälkeen kuitenkin vähemmän kuin pitäisi, joten mahdollisesti osa kvarkeista ja gluoneista muodosti plasmaa ja hävisi mittalaitteiden ulottuvilta. Varmuutta siitä ei ole, vaan kokeita on vielä jatkettava.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla