Gravitaatiolinssinä toimiva galaksi näkyy keskellä. Muut neljä kirkasta kohtaa ovat linssin suurentamia kvasaarin kuvajaisia. Kuva Ohio State University
Gravitaatiolinssinä toimiva galaksi näkyy keskellä. Muut neljä kirkasta kohtaa ovat linssin suurentamia kvasaarin kuvajaisia. Kuva Ohio State University

Tähtitieteilijät näkivät ensimmäistä kertaa kvasaarin keskellä olevan mustan aukon reunalle.

Tähtitieteilijät näkivät ensimmäistä kertaa kvasaarin keskellä olevan mustan aukon reunalle.

Kvasaarit ovat universumin kirkkaimpia galakseja. Niiden keskustoissa on jo pitkään epäilty piilottelevan jättiläismäisiä mustia aukkoja. Valtavan kirkkauden arvellaan olevan peräisin aukkoon kiertyvän aineen hehkusta. Aineesta muodostuu nimittäin kiekko, joka kuumenee ennen aukkoon katoamistaan. Kvasaarien yksityiskohdat eivät kuitenkaan yleensä erotu edes suurilla kaukoputkilla.

Kahden nyt tutkitun kvasaarin RXJ1131-1231 ja Q2237+0305 keskustat paljastuivat, koska niiden ja meidän välissä sattuu olemaan galaksi. Galaksin vetovoima toimii ikään kuin suurennuslasina. Puhutaan gravitaatiolinssi-ilmiöstä. Sen ansiosta Ohion yliopiston tutkijat Xinyu Dai ja Christopher Kochanek kumppaneineen pystyivät mittaamaan mustan aukon ympärille kertyvän ainekiekon koon. Chandra-röntgensatelliitin avulla he havaitsivat myös, että kiekon aine on sitä kuumempaa, mitä lähempänä aukkoa se on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ohion yliopiston tiedote toteaa, että kvasaarin näkymä osoittautui lähestulkoon sellaiseksi kuin arveltiinkin, mutta vasta nyt tutkijat pääsevät hiomaan kvasaarien säteilyä selittävien mallien yksityiskohtia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eusa
Seuraa 
Viestejä16185

Lentotaidoton kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
http://pc.astro.brandeis.edu/pdfs/elec-pos.pdf

https://resonance.is/new-discoveries-challenging-existing-models-black-h...

https://arxiv.org/pdf/1603.01169.pdf

Olen ajatellut, että kvasaarien suuri energiantuotto voisi perustua aineen ja antiaineen runsaaseen kohtaamiseen. Milloinhan tämän spekulaation saa falsifioitua eli ammuttua alas?

Linkistä: Electron-positron pair production is expected near luminous accreting black holes when their radiation spectra extend above E = mec 2 = 511 keV [18, 19], where me is the mass of the electron, and c is the speed of light. Pairs are produced in collisions between MeV γ-rays, with an average cross-section σγγ ≈ 10−25 cm2 . This process is efficient because of the small size of the source, radius r ≈ (3 − 10)rg, where rg ≈ 10 km is the gravitational radius of the black hole. During the V404 Cygni flares, the observed luminosity in photons of energy E ≈ mec 2 increases up to L1 ≈ 1037 erg s−1 , which corresponds to a photon density n1 ≈ L1/(πr2mec 3 ), and an optical depth for collisions between soft γ-rays of τγγ ≈ n1σγγr. Gamma-rays of higher energies are absorbed more efficiently as they can interact with the more numerous X-rays of lower energies.

On selvää, että tällaisilla energioilla syntyy elektroni-positroni pareja. Varmasti tämä on yksi säteilylähde.  Vai mikä oli kysymyksesi pointti?


Voit jättää sanan "varmasti" pois. Tuo on vain eräs simulaatio monin initial condition -oletuksin.

Selvitettävä asiani on se, josko varhaisessa kaikkeudessa hiukkasmuodostuksen jälkeiset aine- ja antiainevirtaukset kohtasivat kvasaareissa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla