Koulutetun miinakoiran taidot hiipuvat työn tuiskeessa ja syy on hyvin yksinkertainen. Se ei kykene haistelemaan ja läähättämään samanaikaisesti.
Koska koiralla ei ole hikirauhaisia, se vapauttaa liikaa ruumiinlämpöä pääasiassa läähättämällä. Mitä ene...

Koulutetun miinakoiran taidot hiipuvat työn tuiskeessa ja syy on hyvin yksinkertainen. Se ei kykene haistelemaan ja läähättämään samanaikaisesti.

Koska koiralla ei ole hikirauhaisia, se vapauttaa liikaa ruumiinlämpöä pääasiassa läähättämällä. Mitä enemmän eläin puuskuttaa ja ulkoiluttaa kieltään, sitä vähemmän se ehtii nuuskia. Ilmiö havaitaan miinakoirilla jo työskentelyn alkuvaiheessa. Tel Avivin yliopiston tutkijat varmistivat asian kahdella kokeella. Ensin koirat päästettiin hommiin levänneinä, toisella kertaa juoksupyöräpyrähdyksen jälkeen. Mitä läähättävämpi koira, sitä heikommin nenä toimi ja räjähdejahti sujui. Tutkijat Irit Gazit ja Joseph Terkel julkaisivat havaintonsa Applied Animal Behaviour Science -lehdessä.

Nisäkkäiden hajuaistimukset käynnistyvät nenäontelon limakalvon hajuaistinepiteelissä. Koiralla on tätä hajupintaa jopa 150 neliösenttiä, ihmisellä vain viisi. Mitä pidempi kuono, sitä laajempi on epiteelin pinta-ala. Koiran ja ihmisen ero havaitaan vieläkin huimemmaksi, kun lasketaan limakalvon aistinsolut, jotka välittävät hajuviestit aivoihin: koiralla 250 miljoonaa, ihmisellä 5–10 miljoonaa. Jo muutaman kymmenen solun herkistyminen riittää tuottamaan hajuaistimuksen. Karvaturri hyötyy myös nenäontelonsa luisista suuttimista, jotka puhaltavat hengitysilman suoraan haistinepiteeliin. Ihmisellä ei ole vastaavaa välineistöä. Koira pystyy lisäksi tehostamaan hajuaistimusta nuuskimalla: se täyttää nenäontelon ilmalla ja herkistää hermosoluja hajumolekyyleille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla