Nobel-palkinnon Twitter-sivulla julkaistu kuvakombo maanantaina palkitusta kolmikosta Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash ja Michael W. Young. Kuva: The Nobel Prize / Twitter
Nobel-palkinnon Twitter-sivulla julkaistu kuvakombo maanantaina palkitusta kolmikosta Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash ja Michael W. Young. Kuva: The Nobel Prize / Twitter

Palkitut valaisevat tutkimuksillaan sitä, miten kasvit, eläimet ja ihmiset sopeuttavat biologisen rytminsä Maan liikkeiden mukaan.

Lääketieteen tai fysiologian Nobelin palkinnon saavat Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash ja Michael W. Young. He ovat tutkineet vuorokausirytmiä.

Kolmikon löydöt valaisevat sitä, miten kasvit, eläimet ja ihmiset sopeuttavat biologisen rytminsä niin, että se myötäilee Maan liikkeitä.

”Kaikki palkitut ovat banaanikärpästen tutkijoita. On hämmästyttävää, kuinka samanlaisena kellomekanismi on säilynyt evoluutiossa ja kuinka paljon ihmisten sisäisestä rytmistä on saatu selville kärpäsen kelloon perehtymällä”, sanoo unitutkija, dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.

Palkitut tutkijat onnistuivat katsomaan syvälle eliöiden sisäiseen kelloon ja paljastamaan, miten se toimii.

Ensimmäiseksi he eristivät banaanikärpäsestä geenin, joka kontrolloi päivittäistä biologista rytmiä.

Sen säätelemä proteiini lisääntyy soluissa yöllä ja vähenee päivisin. Lisäksi he onnistuivat kuvaamaan solujen sisällä toimivan ja niiden rytmiä hallitsevan kellomekanismin.

Nyt tiedetään, että sisäisen rytmin mekanismit toimivat myös muissa monisoluisissa eliöissä, kuten ihmisessä.

Oma biologinen kellomme sopeuttaa elimistömme hämmästyttävällä tarkkuudella päivän erilaisiin jaksoihin.

Se kontrolloi tärkeitä toimintoja, kuten käyttäytymistä, hormonitasoja, nukkumista, ruumiinlämpöä ja aineenvaihduntaa.

Jos ulkoisen ympäristömme ja sisäinen rytmimme ovat epäsuhdassa, voimme huonosti. Tämän tietävät vuorotyöläiset, joille oudot työajat eivät sovi. Moni yli aikavyöhykkeiden lentänyt joutuu kärsimään jet lagista.

On todisteita siitä, ettei nykyinen kiireinen elämäntapa noudata biologista kelloamme, mikä lisää monien sairauksien riskiä.

”Nobelistien tutkimuksilla on yhteys esimerkiksi lihavuuteen ja diabetekseen. Usein esitetään hypoteesi, jonka mukaan noihin sairauksiin liittyy epävakaa vuorokausirytmi, kuten väärään aikaan syöminen”, Stenberg selittää.

Hänen omalla alallaan unitutkimuksessa vuorokausirytmi on äärimmäisen tärkeä asia. Jos valvoo liikaa, sisäinen kello menee sekaisin. Unen puutteesta saattaa seurata sokeri- sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä.

”Ihminen on rytmieläin”, Stenberg kiteyttää.

Nobel-palkinnon arvo on yhdeksän miljoonaa kruunua eli runsaat 900 000 euroa.