Mikrohedelmöityksessä siittiö ruiskutetaan munasoluun.
Mikrohedelmöityksessä siittiö ruiskutetaan munasoluun.

Lääketieteen tai fysiologian Nobel-palkinnon sai ensimmäisen koeputkilapsen syntymään vuonna 1978 johtaneiden tekniikoiden kehittäjä, englantilainen Robert G. Edwards.

Lääketieteen tai fysiologian Nobel-palkinnon sai englantilainen Robert G. Edwards (s. 1925 Manchesterissä) ihmisten koeputkihedelmöityshoitojen kehittämisestä. Hänen ansiostaan on tullut mahdolliseksi hoitaa lääketieteellistä ongelmaa, joka haittaa yli kymmentä prosenttia pariskunnista maailmassa.

Edwardsilla oli jo 1950-luvulla visio koeputkihedelmöityksestä lapsettomuuden hoidossa. Hän työskenteli systemaattisesti tavoitteensa eteen ja onnistui saamaan aikaan munasolun hedelmöittymisen soluviljemässä petrimaljalla.

Lopulta 25. heinäkuuta 1978 Edwardsin unelma toteutui, kun ensimmäinen koeputkilapsi Louise Brown syntyi. Sen jälkeen Edwards kollegoineen jatkoi koeputkihedelmöitystekniikan kehittämistä, ja hoitomuoto levisikin kaikkialle maailmaan.

Noin neljä miljoonaa ihmistä on syntynyt koeputkihedelmöityshoitojen seurauksena. Osa heistä on jo aikuisia ja joistakin heistä on tullut myös vanhempia.

Toiset tutkijat olivat osoittaneet, että hedelmöittyminen kehon ulkopuolella oli mahdollista ainakin kaneilla. Edwards huomasi pian, että ihmisten munasolujen elinkierto oli aivan erilainen kuin kaneilla. Hän selvitti, mitkä hormonit säätelevät munasolun kypsymistä ja missä olosuhteissa siittiö kykenee hedelmöittämään munasolun. Koeputkihedelmöitys onnistui ensi kerran vuonna 1969.

Hedelmöittymisestä huolimatta solunjakautuminen pysähtyi alkuunsa. Edwards epäili, että munasarjoissa kypsyneet munasolut toimisivat paremmin kuin solut, jotka otettiin naisen kehosta aiemmassa vaiheessa. Edwards kehitti keinoja saada pitemmälle munasarjassa kehittynyt munasolu koeputkihedelmöitystä varten.

Yhdessä gynekologi Patrick Steptoen kanssa sai tällaisten munasolujen avulla alkion jakautumaan kahdeksansoluiseen vaiheeseen asti. Eettisten kysymyksien takia tutkimus menetti kuitenkin julkisen rahoituksen tässä vaiheessa. Yksityisten lahjoitusten turvin Edwards ja Steptoe jatkoivat tekniikan kehittämistä. He asettivat klinikalleen tulleen rouva Brownin kohtuun kahdeksansoluisen alkion, joka kehittyi normaalisti ja täyden ajan. Terve tyttö syntyi keisarileikkauksella heinäkuussa 1978.

Keinohedelmöitysmenetelmää on kehitetty paljon ensimmäisistä yrityksistä. Esimerkiksi mikrohedelmäityksessä yksittäinen siittiö ruiskutetaan ohuella putkella suoraan munasolun sisään. Hoitomuoto yleistyi 1990-luvun puolen välin jälkeen. 

Edwards opiskeli biologiaa Walesin yliopistossa Bangorissa sekä Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Vuodesta 1963 hän työskenteli Cambridgen yliopistossa ja sittemmin Cambridgeen Steptoen kanssa perustamallaan hedelmöityshoitoklinikalla. Hän on Cambridgen yliopiston emeritusprofessori.

Lisää Edwardsin Nobel-palkinnosta Nobel-säätiön sivuilla (englanniksi).