Monet sairaudet liittyvät kuljetusongelmiin.

Lääketieteen tai fysiologian Nobelin palkinnon ovat saaneet kolme tutkijaa, jotka ovat paljastaneet, miten solujen sisällä olevat pienet rakkulat eli vesikkelit kuljettavat aineita solussa ja sieltä ulos. Näin esimerkiksi insuliini päätyy vereen ja aivoissa välittäjäaineet hermosolujen liitoskohtiin välittämään viestejä. Kuljetusjärjestelmän ongelmat kytkeytyvät diabeteksen lisäksi moniin neurologisiin ja immunologisiin sairauksiin.

Vanhin nobelisteista, yhdysvaltalainen Randy Schekman tutki 1970-luvulla solun kuljetuskoneistoa hiivassa ja löysi kolmenlaisia geenejä, jotka vaikuttavat järjestelmän toimintaan. Nykyisin hän työskentelee Kalifornian yliopistossa Berkeleyn kampuksella sekä Howard Hughes Medical Institutessa.

Niin ikään yhdysvaltalainen, Yalen yliopiston professori James E. Rothman sai palkinnon siitä hyvästä, että hän keksi proteiinit, joiden avulla vesikkelit kiinnittyvät ja sulautuvat kohteina olevien soluelimien kalvoihin luovuttaen sisältönsä. Jotkin Schekmanin löytämistä geeneistä tuottavat juuri niitä proteiineja, joita Rothman löysi nisäkkäiden soluista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kolmas nobelpalkittu on saksalainen Thomas Südhof, joka on tutkinut vesikkelien osuutta aivojen hermosolujen välisessä viestinnässä. Nykyisin Stanfordin yliopistossa professorina työskentelevä Südhof löysi mekanismin, jonka ansiosta kuljetusrakkulat vapauttavat sisältönsä juuri oikeaan aikaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla