Elatusmaljassa kasvatettiin noin 800000 aivosolua mikropiirien päällä. Kuva: Cortical Labs
Elatusmaljassa kasvatettiin noin 800000 aivosolua mikropiirien päällä. Kuva: Cortical Labs

Miniaivot voivat auttaa kehittämään lääkkeitä.

Pong on alkeellinen videopeli. Pöytätennistä muistuttavassa kaksinpelissä pelaajat liikuttavat pystysuunnassa mailojaan. He yrittävät osua vuorotellen keskellä kimpoilevan palloon.

Pingismäinen peli on kiehtonut myös bioälyn kehittäjiä. Heidän kysymyksensä kuului näin: kuinka monta aivosolua eli neuronia tarvitaan Pongin pelaamiseen?

Noin 800 000, kertoo Neuron-tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus. Siinä laboratoriossa kasvatetuista hiiren hermosoluista viritettiin tietotekniikan avulla yhteys videopeliin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

800 000 elatusastiassa kasvatettua aivosolua pystyi kokeessa ohjailemaan peliä. Pallo tosin liikkui koepelissä melko hitaasti, mikä helpotti aivosolujen työtä. Mailaa liikuttavat hermosolut pystyivät seuraamaan pallon liikettä, kun se tuli kohti mailaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksen tekivät australialaisen Cortical Labs -yhtiön edustajat yhdessä University College Londonin ja Monash-yliopiston tutkijoiden kanssa.

Cortical Labsin tavoite oli todistaa, että eläviä kudoksia voi yhdistää piistä tai muusta aineesta tehtyyn teknologiaan, tässä tapauksessa mikrosiruihin.

Videopeli osoittaa, että hermosolut voivat pienenäkin ryhmänä säätää itseään tiettyyn tehtävään. Ja kun neuronit saavat ympäristöstä palautetta, ne voivat oppia uuden tehtävän.

”Pongia on käytetty yhtenä ensimmäisistä koneoppimisessa käytetyistä peleistä, joten halusimme opettaa juuri sitä”, sanoo Cortical Labsin neurotieteilijä Brett Kagan Science Alert -verkkojulkaisussa.

Biotekniikan kasvuyrityksen kehittämän hermoverkkojärjestelmän nimi on Dishbrain.

Dishbrainiin tuotettiin sekoitus hiirien alkioista peräisin olevia aivosoluja ja ihmisen kantasoluista kasvatettuja ihmisen aivosoluja, neuroneja.

Sitten näitä soluja kasvatettiin mikroelektrodien seassa samalla elatusastialla. Syntyi sirujen ja biologisen aineen kooste. Siruilla voitiin aktivoida hermosoluja.

Neuronit oppivat pelistä palautteiden avulla. Biosirun tuottanut ryhmä kertoi elektrodien välityksellä näille ”miniaivoille” aina myös siitä, jos maila ei saanut osumaa palloon.

”Pakotimme näin biologiset hermosolut muuttamaan toimintaansa. Se johti johonkin, joka muistuttaa älykkyyttä”, Kagan sanoo Cortical Labsin tiedotteessa.

”Ne pystyvät ottamaan vastaan tietoa ulkoisesta lähteestä, käsittelemään sitä ja vastaamaan reaaliajassa datan perusteella.”

Ihmisen aivojen mallintamisesta ollaan vielä kaukana. Miniaivot voivat silti auttaa kemistejä ja lääkkeiden tutkijoita. Dishbrain voisi auttaa ymmärtämään, miten lääkkeet vaikuttavat solutasolla aivoissa. Se voi auttaa räätälöimään lääkkeitä.

Käyttäjä16082
Seuraa 
Viestejä19

In a nutshell, the brain learns by doing. It starts with the basics, like recognizing shapes and colors. Then, it moves on to more complicated tasks, like recognizing words. And finally, it completes complex tasks, like playing a video game.

Click Here: https://bestgaragedoorrepairusa.com/closing-masters/professional-garage-... Professional Garage door repair services in Clifton NJ

Sisältö jatkuu mainoksen alla