Kuvittajan näkemys siitä, millaista voisi olla Proxima b:n pinnalla. Kuva: M. Kommesser ESO
Kuvittajan näkemys siitä, millaista voisi olla Proxima b:n pinnalla. Kuva: M. Kommesser ESO

Säteily on ilmeisesti repinyt kaasukehän Proxima b:ltä.

Viime vuoden suurimpia uutisia tähtitieteessä oli eksoplaneetta Proxima b:n löytyminen.

Se on meitä lähin aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta, maapallon kokoinen ja se kiertää emotähteään Proxima Centauria vain neljän valovuoden päässä. Ensimmäiset merkit planeetasta havaitsi tähtitieteilijä Mikko Tuomi.

Planeetta kiertää tähteään niin sanotulla elämän vyöhykkeellä, ja aiemmin on arvioitu, että siellä voisi jopa olla suuri valtameri.

Niukkojen tietojen perusteella on kuitenkin vaikea arvioida, voisiko planeetalla olla elämälle suotuisat olot.

Nyt Nasan tutkijat ovat selvittäneet, voisiko Proxima b:llä olla kaasukehä niissä olosuhteissa, joissa se tähteään kiertää. Tuskin, he päättelevät.

Planeetan kaasukehästä voidaan tavallisesti tehdä päätelmiä, kun sen nähdään kiertävän emotähtensä editse.

Proxima b ei kuitenkaan meistä katsottuna luultavasti kulje tähtensä editse, joten tutkijoiden on luotava erilaisia malleja saadakseen tietoa planeetan kaasukehästä.

Niinpä Nasan tutkijat mallinsivat, mitä maapallolle kävisi, jos se pantaisiin Proxima b:n paikalle.

Huonosti kävisi. Proxima Centauri on punainen kääpiötähti, joka tuottaa erittäin voimakkaita roihupurkauksia ja hurjan määrän ultraviolettisäteilyä.

Säteily ionisoi kaasukehän atomeja ja käytännössä repii ilmakehää irti avaruuteen.

Proxima Centaurin säteily tuhoaa kaasukehää kymmenen tuhatta kertaa nopeammin kuin, miten meidän Aurinkomme vaikuttaa maapalloon.

Magneettikenttä on tärkeä suoja tähden säteilyä vastaan. Tutkijat laskivat, miten Proxima b:n magneettikenttä toimisi ja miten ilmakehän ylempi termosfäärikerros lämpenisi tähden säteilyn vaikutuksesta.

Jos planeetan magneettikenttä olisi napojen kohdalta auki, Proxima Centaurin säteily imisi planeetalta maapalloa vastaavan ilmakehän vain sadassa miljoonassa vuodessa.

Kun magneettikenttä mallinnettiin suljetuksi, kaasukehä näytti säilyvän kaksi miljardia vuotta. Proxima b on kuitenkin yli neljä miljardia vuotta vanha planeetta, likimain samanikäinen kuin maapallo.

”Proxima b menettää kaasukehänsä niin nopeasti, että se tuskin voi olla elinkelpoinen”, sanoo tutkimukseen osallistunut astrofyysikko Jeremy Drake Nasan tiedotteessa.