Albert Einstein ei ollut lapsinero. Kuvassa suhteellisuusteorian isä kolmevuotiaana. Kuva: Wikimedia Commons.
Albert Einstein ei ollut lapsinero. Kuvassa suhteellisuusteorian isä kolmevuotiaana. Kuva: Wikimedia Commons.

Naiset karttavat tieteenaloja, joiden uskotaan vaativan synnynnäistä neroutta.

Naisten edustus tiedemaailmassa voi heijastaa ihmisten yleisiä käsityksiä siitä, mitä eri ammateissa menestyminen vaatii.

Uusi yhdysvaltalainen tutkimus osoitti, että naisia työskentelee vähemmän aloilla, joiden uskotaan vaativan sisäsyntyistä lahjakkuutta. He suuntautuvat pikemminkin sinne, missä onnistumisen avaimena pidetään empatiaa tai ahkeruutta.

Tutkijat tekivät kyselyn, johon vastasi 1820 tutkijaa ja opiskelijaa 30 oppiaineesta yksityisistä ja valtion yliopistoista eri puolilta Yhdysvaltoja. Heitä pyydettiin ottamaan kantaa väittämiin, kuten "Alani huippututkijalta vaaditaan erityiskykyjä, joita ei yksinkertaisesti voi opettaa".

Kysely paljasti, että ihmiset uskovat joidenkin alojen vaativan "loistavaa älyä" ja "neroutta", kun taas toiset voi ottaa haltuun sitkeydellä ja kovalla työllä. Oppiaineissa, joiden katsottiin vaativan synnynnäistä lahjakkuutta, oli vähemmän naisia opiskelijoina, opettajina ja tutkijoina. Tutkimusryhmä arvelee, että jakaumaan voi olla syynä strereotyyppi, jonka mukaan nasista ei löydy tällaisia luonnonlahjakkuuksia.

Tutkimuksen julkaisi Science.

rasmus
Seuraa 
Viestejä143
Liittynyt11.1.2015

Lahjakkuuskäsitykset rajoittavat naisten uria

syytinki 17.01.2015 klo 11:04 Tuota, ollaanko nyt ihan varmoja sanavalinnasta. Eikö sen pitäisi olla " Akat on yhtä tasa-arvottomia kuin muutkin ". Huomautan vielä, että ei ole meidän miesten vika, että olemme luomakunnan kruunuja. Rasismi on vääräsana, mutta halusin ottaa termin sukupuolirasismi käyttöön, koska se pohjautuu usein samaan asiaan kuin rasismi. Valkoiset miehet, jotka tytöttelevät naisia ja melkein alitajuisesti ajattelevat, että naiset sopivat vähän yksinkertaisempiin...
Lue kommentti
Japetus
Seuraa 
Viestejä10079
Liittynyt20.6.2009

Lahjakkuuskäsitykset rajoittavat naisten uria

syytinki 17.01.2015 klo 11:04 Huomautan vielä, että ei ole meidän miesten vika, että olemme luomakunnan kruunuja. Juuri niin. Minkäs minä sille mahdan, että Pappa armahin teki minusta kikkelinsilvontaa vaille täydellisen?
Lue kommentti

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen rohkeana: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä