Maitosokerin sieto on melko tuore muutos ihmisen evoluutiossa. Kuva: Shutterstock
Maitosokerin sieto on melko tuore muutos ihmisen evoluutiossa. Kuva: Shutterstock

Taudit ja nälänhädät karsivat ihmisiä, jotka saivat maidosta vaivoja.

Jos et saa maidosta vatsanväänteitä, sinulla oli joskus esivanhempi, jolla oli suotuisa mutaatio. Se aiheutti aikuisiän laktoositoleranssin eli kyvyn sietää maitosokeria.

Perinteisen näkemyksen mukaan ihmisten kyky nauttia maitoa johtuu karjatalouden noususta. Ajatus on se, että ihminen alkoi kasvattaa karjaa ja juoda sen maitoa, mikä siedätti ihmisen suoliston maitosokerille.

Näkemys on kuitenkin liian suoraviivainen, kertoo tiedelehti Naturessa julkaistu tuore tutkimus.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Maitokarjan lisäksi lisäksi aikuisten kyky juoda maitoa tarvitsi kehittyäkseen myös sairauksien tai nälänhädän kaltaisia poikkeusoloja. Ne karsivat väestön heikoimpia, joilla oli pulmia maidon kanssa. Näin arvioi laaja arkeologien ryhmä tutkimuksessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tulos selittäisi myös sen, miksi maailmassa on maitokarjaa perinteisesti kasvattavia kulttuureita, joissa aikuisten suuri enemmistö on laktoosi-intolerantteja. He eivät itse asiassa siedä maitoa.

Näin on esimerkiksi Mongoliassa, jossa 95 prosenttia aikuisista on laktoosi-intolerantteja, vaikka paimentolaisten maidon juonnin perinne on jatkunut vuosituhansia.

Laktoositoleranssi eli suoliston kyky pilkkoa maitosokeria perustuu laktaasiksi nimettyyn ruoansulatusentsyymiin. Sitä erittää suolisto. Kun laktaasi pilkkoo maitosokerin, se voi imeytyä ohutsuolesta verenkiertoon.

Laktaasientsyymiä erittyy kaikilla pienillä lapsilla noin viidenteen ikävuoteen asti. Luonnontilassa elänyt ihminen ei varhaislapsuutensa jälkeen tarvinnut laktaasia, joten sen tuotanto lakkasi suurimmalta osalta väestöä.

Karjatalouden synnyn jälkeen maailmalla on silti 10 000 viime vuoden aikana syntynyt väestöjä, joissa laktaasin eritys on jatkunut pitkälle aikuisuuteen.

Kyse ei ole yksittäisestä mutaatiosta, vaan sama muutos on toteutunut erikseen useita kertoja niin Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa kuin Lähi-idässä.

Miksi laktoositoleranssi yleistyi? Tätä arkeologit selvittivät analysoimalla ensinnäkin maitonäytteitä yli 7 000 muinaisesta keramiikan kappaleesta.

Kappaleet kerättiin 554 eurooppalaiselta kaivaukselta. Niiden aikajänne oli 9 000 vuotta.

Arkeologit analysoivat keramiikkaan tarttuneita rasvoja. Niiden avulla tutkijat onnistuivat piirtämään kuvaa maitokarjan pidon kehityksestä esihistoriallisessa Euroopassa.

Sitten tietoja yhdistettiin dna-näytteisiin samoilta kaivauspaikoilta. Näytteitä oli 1 293. Niistä saatettiin katsoa, miten aikuisiän laktaasin eritystä säädellyt mutaatio oli edennyt.

Tulokset eivät tukeneet teoriaa, jonka mukaan laktoosin sietokyky olisi kehittynyt, kun maitotalous levisi ympäri maanosaa.

Sen sijaan laktoosin sietokyvyn nopea kasvu populaatiossa liittyi ajankohtiin, joissa esihistorialliset populaatiot pienenivät nopeasti, kuten nälänhätien ja kulkutautien kausiin.

Tutkijat päättelivät, että tämä johtui laktoosi-intoleranssin vaarallisuudesta poikkeusaikoina. Tavallisesti laktoosi sekoittaa laktoosi-intolerantin ruuansulatusta ja aiheuttaa ilmavaivoja ja ripulia, jotka ovat epämiellyttäviä, mutta eivät aina vaarallisia.

”Mutta jos saat ripulin ollessasi pahasti aliravittu, olet vakavissa vaikeuksissa”, huomautti yksi tutkimuksen tekijöistä, evoluu­tiogeneetikko Mark Thomas Lontoon University Collegesta Science-lehdessä.

Tutkijoiden johtopäätös onkin, ettei maitokarja yksin riitä laktoositoleranttien nousuun populaation enemmistöksi. Luultavasti evoluutio tarvitsi tuekseen nälkää ja sairauksia.

ex-teekkari
Seuraa 
Viestejä2

Mielestäni lause "Luultavasti evoluutio tarvitsi tuekseen nälkää ja sairauksia." johtaa harhaan. Nälkä ja sairaudet yms epäsäännöllisyydet juuri ovat evoluution olennaisia moottoreita!

Sisältö jatkuu mainoksen alla