Taloudellisesti vähiten kehittyneissä maissa kuolee joka vuosi yli 20 ihmistä tuhatta asukasta kohden. Kuva: <A HREF=http://en.wikipedia.org/wiki/File:Death_rate_world_map.PNG>Wikimedia Commons</A>.
Taloudellisesti vähiten kehittyneissä maissa kuolee joka vuosi yli 20 ihmistä tuhatta asukasta kohden. Kuva: Wikimedia Commons.

Rikkaimmissa maissa kuolleisuus intuitionvastaisesti kasvaa noususuhdanteissa ja laskee laskusuhdanteissa.

Kun rikkaissa maissa eletään vanhemmiksi kuin köyhissä, voisi kuvitella, että kuolleisuus laskisi nousukaudella ja kasvaisi laman aikana. Kehittyneissä maissa käy kuitenkin juuri päinvastoin, kävi ilmi kanadalaistutkimuksesta.

Maissa, joiden bruttokansantuote henkeä kohden jää alle 5000 dollarin vuodessa, talouskasvu näyttää parantavan terveyttä lisäämällä ruoan, puhtaan veden, suojan ja perusterveydenhuollon saatavuutta.

Sen sijaan hyvinvoivissa maissa lisävauraus ei johda sen kansalaisten parempaan terveyteen.

"Yhdysvalloilla, jolla on maailman korkein BKT, on matalampi eliniänodote kuin melkein kaikilla muilla rikkailla mailla ja joillakin köyhillä mailla, vaikka se käyttää puolet maailman terveydenhuoltoresursseista", tutkijat kirjoittavat.

Yhdysvalloilla esiintyy myös köyhyyttä enemmän kuin missään muussa rikkaassa maassa.

Toisaalta maissa kuten Ruotsi, jossa sosiaaliset turvaverkot ovat vahvoja ja työvoimaa suojellaan, kansalaisten terveydentila ei niin paljon muutu laman aikana.

Tutkimukset osoittavat, että vaikka työttömyys laman aikana voi olla haitallista terveydelle, sellaiset terveyteen kieleteisesti vaikuttavat asiat kuin tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö ja ylensyönti vähenevät laskusuhdanteen aikana.

Ehkä vielä tärkeämpää on, että kun työttömyysluvut kasvavat, ihmisillä on enemmän aikaa ystäville ja perheelle - erityisesti lapsille - mikä johtaa alentuneeseen kuolleisuuteen.