Addiktoivaa ravintoa. Kuva: Wikimedia Commons
Addiktoivaa ravintoa. Kuva: Wikimedia Commons

Rasvainen ja sokerinen ruoka lisää endokannabinoidien tuotantoa elimistössä.

Länsimaalaiset syövät paljon sokeria ja rasvaa. Ne ovat itsessään kaloripitoisia, mutta myös usuttavat ahmimaan yli tarpeen.

Tämä johtuu siitä, että rasvainen ja sokerinen ruoka lisää endokannabinoidien tuotantoa elimistössä, raportoivat Kalifornian yliopiston tutkijat Physiology & Behavior -lehdessä.

Tutkija Nicholas DiPatrizio kollegoineen selvitti ruokavalion, ahmimisen ja endokannabinoidien yhteyttä hiirillä.

Osa hiiristä pantiin pariksi kuukaudeksi rasvaiselle ja sokeriselle ”länsimaiselle” dieetille, osa söi saman ajan tavallista jyrsijän muonaa. Länsimaista ruokaa puputtaneet hiiret paitsi lihoivat, myös pistelivät poskeensa isompia annoksia.

Kun tutkijat mittasivat massaspektrometrin avulla endokannabinoidien pitoisuuksia eläinten verenkierrosta ja suolistosta, ne osoittautuivat paljon suuremmiksi rasvaa ja sokeria syöneillä kuin verrokeilla.

Kun endokannabinoidien sitoutuminen reseptoreihin estettiin, ahminta normalisoitui. Tavallista muonaa syöneiden ruokatavoissa ei sen sijaan tapahtunut mitään muutosta.

Endokannabinoidit ovat välittäjäaineita, joiden on jo kauan tiedetty osallistuvan syömisen säätelyyn.

Suomessa ehti jo olla kaupan yksi laihdutuslääke, jonka vaikuttava aine rimonabantti esti endokannabinoidien vaikutuksen ja hillitsi näin syömistä. Myyntilupa jouduttiin kuitenkin perumaan vuonna 2008 erityisesti lääkkeen psykiatristen haittavaikutusten takia.

Kalifornialaiset tutkijat kokeilivat hiiriinsä uudempaa ainetta, AM-6545-nimistä täsmäsalpaajaa. Se ei pääse aivoihin vaan vaikuttaa muualla elimistössä oleviin reseptoreihin. Siksi sen haittavaikutukset ovat vähäisempiä kuin rimonabantin.

”Tutkimuksemme vihjaa, että tätä kautta endokannabinoidireseptoreihin voitaisiin päästä turvallisesti käsiksi ja hillitä ylensyöntiä ja lihavuutta”, DiPatrizio sanoo tiedotteessa.

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.