Lapset ovat tietoisia imagostaan jo yllättävän nuoresta iästä lähtien. Kuva: Jenna Lehtonen
Lapset ovat tietoisia imagostaan jo yllättävän nuoresta iästä lähtien. Kuva: Jenna Lehtonen

Jo esikouluikäiset ovat esimerkiksi anteliaampia tilanteissa, joissa he tietävät olevansa tarkkailtavina.

Lapset alkavat huolehtia herättämästään mielikuvasta jo kauan ennen kouluikää, sanoo yhdysvaltalainen tutkijakaksikko.

Maineenhallinta alkaa heidän mukaansa jo viisivuotiaana, kun aiemmin lasten on uskottu pystyvän siihen vasta yhdeksän vanhoina.

Psykologit Ike Silver ja Alex Shaw perustavat väitteensä joukkoon tutkimuksia, joissa on moninaisin tavoin tutkittu eri-ikäisten lasten motivaatiota rakentaa omaa mainettaan toisten silmissä. Heidän tutkimuksena julkaistiin Trends in Cognitive Science -tiedelehdessä.

”Psykologit ovat pitkään olleet kiinnostuneita siitä, miten rakennamme identiteettejämme ja millaisia strategioita käytämme esittääksemme itsemme yhteisössä”, sanoo tiedotteessa Shaw, joka työskentelee kehityspsykologian apulaisprofessorina Chicagon yliopistossa.

”Huomaamme, että tällaista aikuisilla näkemäämme monimutkaista ja strategista itsensä esittämisen käytöstä esiintyy paljon nuorempana kuin aiemmin on tiedetty.”

Lapset eivät ainoastaan mieti, mitä muut heistä mahtavat ajatella, vaan myös tekevät töitä muokatakseen mielikuvia haluamaansa suuntaan.

Kokeissa on esimerkiksi havaittu, että viisivuotiaasta lähtien lapset ovat anteliaampia tilanteissa, joissa he tietävät itseään tarkkailtavan.

Viisivuotiaat ovat jopa valikoivia sen suhteen, keihin ryhmän avainyksilöihin he haluavat käytöksellään erityisesti tehdä vaikutuksen. He eivät piittaa satunnaisten pallomeressä kohtaamiensa lasten mielipiteestä yhtä paljon kuin oman päiväkotiryhmänsä lasten ja aikuisten.

Kyky kuvitella ja halu hallita toisten mielikuvia itsestä näkyy myös kokeissa, joissa tarhaikäisille ja esikoululaisille annettiin mukamas mahdollisuus huijata toisia näiden huomaamatta.

Jos tutkijat olivat ennen testiä kertoneet koehenkilöille, että heillä on hyvä maine toisten lasten keskuudessa, olivat viisivuotiaat ja vanhemmat lapset vähemmän alttiita petkuttamaan ja siten vaarantamaan saamansa aseman.

”Yhteiskuntana olemme erittäin keskittyneitä imagon luomiseen ja itsemme esittämiseen, ja lapsemme altistuvat varhain ja tiiviisti idealle imagosta ja sosiaalisesta statuksesta”, sanoo Ike Silver, joka työskentelee tohtorikoulutettavana Whartonin kauppakorkeakoulussa Pennsylvanian yliopistossa.

”Lapset ovat herkkiä sille, miten ihmiset heidän ympärillään käyttäytyvät, mukaan lukien mainettaan varjelevat aikuiset.”

Vielä ei tiedetä, miten hyvin pienet lapset erottavat sen, mitkä piirteet tekevät erityisen hyvän vaikutuksen kulloiseenkin yleisöön.

Rohkeuden osoittaminen kiipeilytelineestä hyppäämällä voi vakuuttaa ikätoverit, mutta esimerkiksi vanhempi tai hoitaja voivat arvostaa enemmän esimerkiksi epäitsekkyyden osoituksia.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3546
Liittynyt21.7.2017

Lapset aloittavat maineenhallinnan jo viisivuotiaina

"Vielä ei tiedetä, miten hyvin pienet lapset erottavat sen, mitkä piirteet tekevät erityisen hyvän vaikutuksen kulloiseenkin yleisöön. Rohkeuden osoittaminen kiipeilytelineestä hyppäämällä voi vakuuttaa ikätoverit, mutta esimerkiksi vanhempi tai hoitaja voivat arvostaa enemmän esimerkiksi epäitsekkyyden osoituksia." Luulen, että pienet lapset erottavat piirteet erinomaisesti - ja tilanteet ovat heille silti yksinkertaisempia, kuin aikuisille. Ensinnäkin, lapset ovat taitavia aistimaan tunteita...
Lue kommentti
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?