Lyijyaltistus varhaislapsuudessa aiheuttaa pysyviä vahinkoja otsalohkolle. Kuva: Kuvapörssi.
Lyijyaltistus varhaislapsuudessa aiheuttaa pysyviä vahinkoja otsalohkolle. Kuva: Kuvapörssi.

Muut osat aivoja kestävät lyijyä kohtalaisesti, mutta otsalohkon kehitystä tämä raskasmetalli vaurioittaa peruuttamattomasti.

Aivojen magneettikuvaukseen perustuva seurantatutkimus on paljastanut, että lapsina lyijylle altistuneilla henkilöillä on aikuisena pysyvä aivovaurio. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltain radiologiseuran (RSNA) vuosikokouksessa.

"Mikään osa aivoja ei säästy lyijyaltistukselta",
tutkimuksen päätekijä Cincinnatin yliopiston radiologian professori Kim Cecil sanoi. "Aivojen eri osissa vaikutus on erilainen."

Cicinnatin lyijytutkimuksessa seurattiin 376 vastasyntynyttä sikiöaikaisen ja varhaislapsuuden lyijyaltistuksen vaikutusten selvittämiseksi. Lapset syntyivät vuosien 1979 ja 1987 välillä Cincinnatin kohonneen lyijyaltistusriskin alueilla. Lapsille tehtiin käyttäytymistestejä ja verikokeita lyijyn määrän selvittämiseksi.

Lyijy on tavallinen ympäristömyrkky, jota on saastuneessa maaperässä, vedessä ja tietyissä maaleissa, ja se on erityisen myrkyllistä lasten nopeasti kehittyvälle hermostolle.

"Lyijyaltistus liittyy on liitetty alentuneeseen älykkyysosamäärään, huonoon akateemiseen menestykseen, vaikeuteen keskittyä ja lisääntyneeseen rikolliseen käyttäytymiseen", Cecil sanoi.

Uudessa tutkimuksessa oli mukana 33 aikuista, jotka tutkittiin lapsena osana Cincinnatin lyijytutkimusta. Heillä oli alentunut älykkyysosamäärä ja he olivat muita useammin tehneet rikoksia.

Heidät aivotoimintaa tutkittiin magneettikuvantamislaitteella (fMRI) samalla kun he tekivät kahta tehtävää, jotka liittyivät tarkkaavaisuuteen, päätöksentekoon ja impulssikontrolliin.

Magneettikuvat paljastivat, että impulssikontrollia vaativien tehtävien suorittaminen vaati ylimääräisten aivoalueiden aktiivisuutta niillä henkilöillä, joiden veren lyijypitoisuus oli ollut suurin.

"Tämä kertoo, että itsehillintäästä vastuussa olevat aivoalueet olivat vaurioituneet lyijyaltistuksessa ja muut alueet aivoissa joutuivat tekemään sen tehtäviä, jotta yksilö suoriutuisi", Cecil sanoi.

"Kompensaatio ei kuitenkaan ole riittävää."

"Monet ihmiset ajattelevat että kunhan lyijypitoisuus veressä alenee, nämä vaikutukset katoavat, mutta tosiasiassa lyijyaltistus aiheuttaa pysyviä haittoja", Cecil sanoi.