Sisätiloja ei kannata lämmittää liian mukaviksi. Kuva: Kotivalo / Wikimedia Commons.
Sisätiloja ei kannata lämmittää liian mukaviksi. Kuva: Kotivalo / Wikimedia Commons.

Kulutamme enemmän energiaa, jos kotona ja töissä on viileää.

Säännöllinen oleskelu viileässä voisi olla terveellinen ja kestävä keino laihtua.

Wouter van Marken Lichtenbelt Maastrichtin yliopistosta on tutkinut ryhmänsä kanssa lämpötilan ja ihmisen energiankulutuksen yhteyttä kymmenisen vuotta. Tulokset viittaavat siihen, että painonhallinnan kannalta olisi parempi olla lämmittämättä sisätiloja niin paljon kuin nyt on tapana.

Japanissa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöiden kehon rasva väheni, kun he viettivät kaksi tuntia päivässä 17-asteisessa huoneessa kuuden viikon ajan. Hollannissa taas havaittiin, että ihminen sopeutuu viileään. Vietettyään 15-asteisessa huoneessa kuusi tuntia päivässä kymmenen päivän ajan koehenkilöt olivat kehittäneet lisää ruskeaa rasvaa. He tunsivat olonsa mukavammaksi ja tärisivät vähemmän kuin alussa.

Varhaisessa keski-iässä ruumiin lämmöntuotanto haukkaa ilman vilunväreitäkin enimmillään 30 prosenttia ihmiskehon energiankulutuksesta, joten ympäristön lämpötila voi vaikuttaa kulutukseen merkittävästi.

Tutkimukset julkaisi Trends in Endocinology & Metabolism.
 

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Laske lämpötilaa, jos haluat hoikistua

MrKAT 04.02.2014 klo 01:56 Rousseau Kosteudellakin lienee merkitystä. .. Hän sitten arveli että se paleluni johtuisi tosiaankin siitä että sisämaassa on kuivempaa kuin siellä heillä. Asia on täsmälleen päinvastoin. Kosteampi ilma tuntuu lämpimämmältä. Iho on normaalisti kuin kostea sieni, haihduttaa vettä. Kuivassa se tapahtuu tehokkaammin ja lämpötila alenee ja ilma tuntuu kylmemmältä. Meteorologitkin huomioi tämän. On olemassa tukaluusaste-taulukot, jossa kosteus-% nostaa ko. lämpötilan...
Lue kommentti
lokki
Seuraa 
Viestejä4393
Liittynyt3.1.2010

Laske lämpötilaa, jos haluat hoikistua

Rousseau 29.01.2014 klo 20:25 Muistaakseni rakennuksen rakenteille ei tee hyvää jos sisälämpötila pidetään jatkuvasti alle 18 asteessa. Mikähän perustelu tälle mahtaa olla. Ainoa tilanne, jossa matalammasta lämpötilasta voi olla haittaa rakenteille on, kun sisäilman ja rakenteiden lämpötila on pitkäksi aikaa alennettu alle ulkoilman lämpötilan. Tässä tilanteessa ilmaa matalampi rakenteiden lämpötila voi tiivistää ilman kosteutta rakenteisiin ja olla niille haitaksi. Kaikissa niissä tilanteissa...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä