Syödäkö vai ei? Tunnetussa kokeessa lapselle luvataan toinenkin karkki, jos hän jaksaa vastustaa kiusausta riittävän pitkään. Kuva: Kuvakaappaus Igniter Median videosta.
Syödäkö vai ei? Tunnetussa kokeessa lapselle luvataan toinenkin karkki, jos hän jaksaa vastustaa kiusausta riittävän pitkään. Kuva: Kuvakaappaus Igniter Median videosta.

Kuuluisassa vaahtokarkkitestissä lapset malttavat paremmin mielensä kuin ennen.

Suositun käsityksen mukaan virikepommitus ja älylaiteriippuvuus tekevät nykylapsista levottomia ja rapauttavat heidän itsehillintänsä. Uusi tutkimus osoittaa kuitenkin aivan muuta.

Tutkijat ovat selvittäneet jo 1960-luvun lopulta lähtien lasten itsehillintään kuuluisalla vaahtokarkkitestillä.

Kokeessa lapset istuvat pöydän ääressä edessään vaahtokarkki tai jokin muu herkku, jonka he ovat saaneet valita tarjokkaista. He saavat pistää karkin poskeensa. Tutkijat kuitenkin kertovat lapsille, että jos he kestävät kiusausta ja jaksavat odottaa, he saavat toisenkin vaahtokarkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kokeen ajatuksena on, että mitä pidempään lapsi jaksaa vastustaa kiusausta, sitä parempi itsehillintä lapsella on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyky torjua hetken mielihyvää, jotta saisi myöhemmin enemmän, ennustaa tutkimusten mukaan hyvää. Vaahtokarkkikokeessa itsehillintää osoittaneet lapset käyvät kouluja pidempään ja saavat parempia arvosanoja. Lisäksi heidän painonsa pysyy elämän aikana paremmin kurissa.

Tutkija John Protzko Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa selvitti uudessa tutkimuksessaan, miten eri sukupolvien lapset ovat pärjänneet vaahtokarkkitesteissä viidenkymmenen viime vuoden aikana.

Tutkimuksia on tehty tänä aikana kaikkiaan 30, ja niihin osallistuneet lapset ovat olleet kymmenvuotiaita tai nuorempia.

Ennen kuin Protzko analysoi tulokset, hän kysyi veikkauksia 260:ltä lasten psyykkisen kehityksen asiantuntijoilta. Näistä yli puolet arveli, että tulokset vaahtokarkkitestissä olisivat vuosien varrella huonontuneet.

Toisin sanoen enemmistö asiantuntijoista uskoi vallitsevaan tarinaan lasten itsekontrollin murenemisesta.

Tosiasiassa lapset ovat yhä parempia vastustamaan hetken mielihyvän kiusausta. He psytyvät odottamaan kauemmin kuin aikaisempien sukupolvien lapset. Parannus on ollut tasaista.

Joka vuosi lapset jaksavat lykätä mielihyväänsä kuusi sekuntia pidempään. Tämä tarkoittaa vuosikymmenessä yli minuutin keskimääräistä kohennusta.

Itsehillintätestin tulokset ovat parantuneet suurin piirtein samaa vauhtia kuin älykkyystestien tulokset. Siksi Protzko arvelee, että molempia kehityskulkuja voivat selittää samat syyt. Itse syistä hänellä ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa käsitystä.

Sitä vastoin asiantuntijoiden uskomukselle lasten itsehillinnän rappiosta löytyy mahdollinen selitys: kyse on ”lapset nykyään”-ajattelusta. Kuvitellaan, että kulloisenkin nykyajan lapset ovat jotenkin erilaisia ja huonompia kuin lapset aiemmissa sukupolvissa.

Protzkon mukaan aikuiset muistavat omat kykynsä lapsena nykyisten taitojensa valossa ja siksi vääristyneinä.

”On helppo pilkata nykylasten kyvyttömyyttä kontrolloida itseään, mutta paljon vaikeampaa on muistaa oikein, millaisia itse olimme lapsina”, Protzko kirjoittaa.

Uusi tutkimus on julkaistu Open Science Frameworkissa niin sanottuna pre print -versiona, eikä sitä ole vielä vertaisarvioitu. Tutkimuksesta kerrottiin myös Britannian psykologien yhdistyksen tutkimusblogissa.

Keijona
Seuraa 
Viestejä11943

Niin, vaihtoehtoja siihen  mikä motivoi enemmän odottamaan voi olla useita: Ahneus tai laskelmointi, kun saa enemmän. Evvk. makeiset kun ovat nykyään jokapäiväisiä. Tai vaikka, hammaspeikko.

Tutkijoiden näkökulman motiivin voi olettaa: "kaikki asiat on paremmin kuin satavuotta sitten,koska "Demokratia mahdollistaa kaikille älyä, terveyttä, kauneutta ja johtamisen lahjoja perineille pääsyn korkeisiin asemiin omilla ansioillaan, ja samalla painostaa heitä käyttämään ominaisuuksiaan yhteiseksi hyväksi eikä vain alempien riistämiseen oman itsekkyyden, vallan- ja omistushalun nimissä."

Koska,  kovasti koulutetun mielipieensä takia näkökulmansa vanki.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla