Syödäkö vai ei? Tunnetussa kokeessa lapselle luvataan toinenkin karkki, jos hän jaksaa vastustaa kiusausta riittävän pitkään. Kuva: Kuvakaappaus Igniter Median videosta.
Syödäkö vai ei? Tunnetussa kokeessa lapselle luvataan toinenkin karkki, jos hän jaksaa vastustaa kiusausta riittävän pitkään. Kuva: Kuvakaappaus Igniter Median videosta.

Kuuluisassa vaahtokarkkitestissä lapset malttavat paremmin mielensä kuin ennen.

Suositun käsityksen mukaan virikepommitus ja älylaiteriippuvuus tekevät nykylapsista levottomia ja rapauttavat heidän itsehillintänsä. Uusi tutkimus osoittaa kuitenkin aivan muuta.

Tutkijat ovat selvittäneet jo 1960-luvun lopulta lähtien lasten itsehillintään kuuluisalla vaahtokarkkitestillä.

Kokeessa lapset istuvat pöydän ääressä edessään vaahtokarkki tai jokin muu herkku, jonka he ovat saaneet valita tarjokkaista. He saavat pistää karkin poskeensa. Tutkijat kuitenkin kertovat lapsille, että jos he kestävät kiusausta ja jaksavat odottaa, he saavat toisenkin vaahtokarkin.

Kokeen ajatuksena on, että mitä pidempään lapsi jaksaa vastustaa kiusausta, sitä parempi itsehillintä lapsella on.

Kyky torjua hetken mielihyvää, jotta saisi myöhemmin enemmän, ennustaa tutkimusten mukaan hyvää. Vaahtokarkkikokeessa itsehillintää osoittaneet lapset käyvät kouluja pidempään ja saavat parempia arvosanoja. Lisäksi heidän painonsa pysyy elämän aikana paremmin kurissa.

Tutkija John Protzko Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa selvitti uudessa tutkimuksessaan, miten eri sukupolvien lapset ovat pärjänneet vaahtokarkkitesteissä viidenkymmenen viime vuoden aikana.

Tutkimuksia on tehty tänä aikana kaikkiaan 30, ja niihin osallistuneet lapset ovat olleet kymmenvuotiaita tai nuorempia.

Ennen kuin Protzko analysoi tulokset, hän kysyi veikkauksia 260:ltä lasten psyykkisen kehityksen asiantuntijoilta. Näistä yli puolet arveli, että tulokset vaahtokarkkitestissä olisivat vuosien varrella huonontuneet.

Toisin sanoen enemmistö asiantuntijoista uskoi vallitsevaan tarinaan lasten itsekontrollin murenemisesta.

Tosiasiassa lapset ovat yhä parempia vastustamaan hetken mielihyvän kiusausta. He psytyvät odottamaan kauemmin kuin aikaisempien sukupolvien lapset. Parannus on ollut tasaista.

Joka vuosi lapset jaksavat lykätä mielihyväänsä kuusi sekuntia pidempään. Tämä tarkoittaa vuosikymmenessä yli minuutin keskimääräistä kohennusta.

Itsehillintätestin tulokset ovat parantuneet suurin piirtein samaa vauhtia kuin älykkyystestien tulokset. Siksi Protzko arvelee, että molempia kehityskulkuja voivat selittää samat syyt. Itse syistä hänellä ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa käsitystä.

Sitä vastoin asiantuntijoiden uskomukselle lasten itsehillinnän rappiosta löytyy mahdollinen selitys: kyse on ”lapset nykyään”-ajattelusta. Kuvitellaan, että kulloisenkin nykyajan lapset ovat jotenkin erilaisia ja huonompia kuin lapset aiemmissa sukupolvissa.

Protzkon mukaan aikuiset muistavat omat kykynsä lapsena nykyisten taitojensa valossa ja siksi vääristyneinä.

”On helppo pilkata nykylasten kyvyttömyyttä kontrolloida itseään, mutta paljon vaikeampaa on muistaa oikein, millaisia itse olimme lapsina”, Protzko kirjoittaa.

Uusi tutkimus on julkaistu Open Science Frameworkissa niin sanottuna pre print -versiona, eikä sitä ole vielä vertaisarvioitu. Tutkimuksesta kerrottiin myös Britannian psykologien yhdistyksen tutkimusblogissa.

Keijona
Seuraa 
Viestejä8909
Liittynyt13.3.2015

Lasten itsehillintä on vahvistunut aiemmista sukupolvista

Niin, vaihtoehtoja siihen mikä motivoi enemmän odottamaan voi olla useita: Ahneus tai laskelmointi, kun saa enemmän. Evvk. makeiset kun ovat nykyään jokapäiväisiä. Tai vaikka, hammaspeikko. Tutkijoiden näkökulman motiivin voi olettaa: "kaikki asiat on paremmin kuin satavuotta sitten,koska "Demokratia mahdollistaa kaikille älyä, terveyttä, kauneutta ja johtamisen lahjoja perineille pääsyn korkeisiin asemiin omilla ansioillaan, ja samalla painostaa heitä käyttämään ominaisuuksiaan yhteiseksi...
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.