Syödäkö vai ei? Tunnetussa kokeessa lapselle luvataan toinenkin karkki, jos hän jaksaa vastustaa kiusausta riittävän pitkään. Kuva: Kuvakaappaus Igniter Median videosta.
Syödäkö vai ei? Tunnetussa kokeessa lapselle luvataan toinenkin karkki, jos hän jaksaa vastustaa kiusausta riittävän pitkään. Kuva: Kuvakaappaus Igniter Median videosta.

Kuuluisassa vaahtokarkkitestissä lapset malttavat paremmin mielensä kuin ennen.

Suositun käsityksen mukaan virikepommitus ja älylaiteriippuvuus tekevät nykylapsista levottomia ja rapauttavat heidän itsehillintänsä. Uusi tutkimus osoittaa kuitenkin aivan muuta.

Tutkijat ovat selvittäneet jo 1960-luvun lopulta lähtien lasten itsehillintään kuuluisalla vaahtokarkkitestillä.

Kokeessa lapset istuvat pöydän ääressä edessään vaahtokarkki tai jokin muu herkku, jonka he ovat saaneet valita tarjokkaista. He saavat pistää karkin poskeensa. Tutkijat kuitenkin kertovat lapsille, että jos he kestävät kiusausta ja jaksavat odottaa, he saavat toisenkin vaahtokarkin.

Kokeen ajatuksena on, että mitä pidempään lapsi jaksaa vastustaa kiusausta, sitä parempi itsehillintä lapsella on.

Kyky torjua hetken mielihyvää, jotta saisi myöhemmin enemmän, ennustaa tutkimusten mukaan hyvää. Vaahtokarkkikokeessa itsehillintää osoittaneet lapset käyvät kouluja pidempään ja saavat parempia arvosanoja. Lisäksi heidän painonsa pysyy elämän aikana paremmin kurissa.

Tutkija John Protzko Kalifornian yliopistossa Santa Barbarassa selvitti uudessa tutkimuksessaan, miten eri sukupolvien lapset ovat pärjänneet vaahtokarkkitesteissä viidenkymmenen viime vuoden aikana.

Tutkimuksia on tehty tänä aikana kaikkiaan 30, ja niihin osallistuneet lapset ovat olleet kymmenvuotiaita tai nuorempia.

Ennen kuin Protzko analysoi tulokset, hän kysyi veikkauksia 260:ltä lasten psyykkisen kehityksen asiantuntijoilta. Näistä yli puolet arveli, että tulokset vaahtokarkkitestissä olisivat vuosien varrella huonontuneet.

Toisin sanoen enemmistö asiantuntijoista uskoi vallitsevaan tarinaan lasten itsekontrollin murenemisesta.

Tosiasiassa lapset ovat yhä parempia vastustamaan hetken mielihyvän kiusausta. He psytyvät odottamaan kauemmin kuin aikaisempien sukupolvien lapset. Parannus on ollut tasaista.

Joka vuosi lapset jaksavat lykätä mielihyväänsä kuusi sekuntia pidempään. Tämä tarkoittaa vuosikymmenessä yli minuutin keskimääräistä kohennusta.

Itsehillintätestin tulokset ovat parantuneet suurin piirtein samaa vauhtia kuin älykkyystestien tulokset. Siksi Protzko arvelee, että molempia kehityskulkuja voivat selittää samat syyt. Itse syistä hänellä ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa käsitystä.

Sitä vastoin asiantuntijoiden uskomukselle lasten itsehillinnän rappiosta löytyy mahdollinen selitys: kyse on ”lapset nykyään”-ajattelusta. Kuvitellaan, että kulloisenkin nykyajan lapset ovat jotenkin erilaisia ja huonompia kuin lapset aiemmissa sukupolvissa.

Protzkon mukaan aikuiset muistavat omat kykynsä lapsena nykyisten taitojensa valossa ja siksi vääristyneinä.

”On helppo pilkata nykylasten kyvyttömyyttä kontrolloida itseään, mutta paljon vaikeampaa on muistaa oikein, millaisia itse olimme lapsina”, Protzko kirjoittaa.

Uusi tutkimus on julkaistu Open Science Frameworkissa niin sanottuna pre print -versiona, eikä sitä ole vielä vertaisarvioitu. Tutkimuksesta kerrottiin myös Britannian psykologien yhdistyksen tutkimusblogissa.

Keijona
Seuraa 
Viestejä5879
Liittynyt13.3.2015

Lasten itsehillintä on vahvistunut aiemmista sukupolvista

Niin, vaihtoehtoja siihen mikä motivoi enemmän odottamaan voi olla useita: Ahneus tai laskelmointi, kun saa enemmän. Evvk. makeiset kun ovat nykyään jokapäiväisiä. Tai vaikka, hammaspeikko. Tutkijoiden näkökulman motiivin voi olettaa: "kaikki asiat on paremmin kuin satavuotta sitten,koska "Demokratia mahdollistaa kaikille älyä, terveyttä, kauneutta ja johtamisen lahjoja perineille pääsyn korkeisiin asemiin omilla ansioillaan, ja samalla painostaa heitä käyttämään ominaisuuksiaan yhteiseksi...
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Hämähäkki- ja käärmepelko saadaan syntymässä, päättelevät tutkijat.

Jo pienet, puolen vuoden ikäiset vauvat pelkäävät hämähäkkejä ja käärmeitä. Koska heillä ei ole ollut aikaa oppia kokemuksesta tätä pelkoa, sen täytyy olla synnynnäistä.

Sitä on epäilty aiemminkin. Monet ihmiset pelkäävät käärmeitä ja hämähäkkejä, vaikka useissa maissa ne eivät edes muodosta merkittävää vaaraa luonnossa. Arviolta yhdestä viiteen prosentilla ihmisistä pelko on kehittynyt elämää rajoittavaksi fobiaksi asti.

Myös tutkimuksissa on huomattu, että jo pienet lapset katsovat pidempään käärmettä tai hämähäkkiä esittävää kuvaa kuin muita eläinkuvia. Viipyvä katse viittaa siihen, että käärme ja hämähäkki tekevät poikkeuksellisen vaikutuksen lapsiin.

Suoria todisteista synnynnäisesti pelosta ei kuitenkaan ole saatu ennen kuin vasta nyt. Max Planck -tutkimuslaitoksen ja Uppsalan yliopiston tutkijat osoittivat, että vauvoissa todella herää pelkoreaktio, kun he näkevät hämähäkin tai käärmeen kuvan.

Kun tutkijat esittivät vauvoille kuvia käärmeestä tai hämähäkistä, lasten silmäterät laajenivat enemmän kuin silloin, kun nämä näkivät kuvia kaloista tai kukista.

Pupillien laajeneminen kertoo aivojen noradrenaliinijärjestelmän vilkastumisesta. Noradrenaliinia erittyy stressin aikana.

”Jopa kaikkien pienimmät lapset näyttävät siis stressaantuvan näistä eläimistä”, kommentoi tutkimuksen päätekijä Stefanien Hoehl Max Planck -instituutin tiedotteessa.

Pelko on tutkijoiden mukaan voinut kehittyä evoluutiossa jo hyvin varhain. Hämähäkit ja käärmeet ovat olleet meidän esimuotojemme kiusana jo yli 40–60 miljoonaa vuotta. Siksi evoluutio on varustanut meidät synnynnäisellä pelolla juuri niitä kohtaan.

Automaattisesti heräävä pelon takia tunnistamme nopeasti hämähäkit ja käärmeet ja voimme reagoida niihin nopeasti. Se on ollut hyödyksi lajinkehityksen varhaisissa vaiheissa ja siksi ominaisuus on periytynyt meille asti.

Toiset pelot opitaan sitä vastoin vasta kokemuksesta. Myös karhu tai sarvikuono voi olla ihmiselle vaarallinen, mutta niiden kuvat eivät herätä vastasyntyneissä pelkoa. Vaaralliset nisäkkäät ovat muodostaneet uhan evoluution näkökulmasta vasta niin lyhyen aikaa, ettei niiden pelko ole ohjelmoitunut perimäämme.

Vielä vähemmän ihmisen evoluutiolla on ollut aikaa valmistaa varomaan veitsiä tai neuloja, jotka nykypäivinä ovat suurempi vaara lapsille kuin käärme tai hämähäkki. Terävien esineiden pelko onkin varta vasten opetettava lapsille.

Tutkimuksen julkaisi Frontiers of Psychology.

Shakkia on pidetty miesten pelinä. Siksi naisten on ajateltu pelaavan sitä altavastaajan epävarmuudella, mikä laskisi suoritustasoa. Käykin toisin.

Kielteiset stereotypiat saavat tutkimusten mukaan ihmiset pärjäämään alle tasonsa erilaisissa älyllisissä tai muissa tehtävissä.

Ilmiötä kutsutaan stereotypiauhaksi. Se voi pilata esimerkiksi tyttöjen tai naisten suoritusta matematiikassa, joka ennakkoluulon mukaan on enemmän miesten juttu.

Naisille voi nousta kielteisten leimojen takia epäonnistumisen pelko, mikä häiritsee keskittymistä itse laskutehtäviin.

Alun perin tutkijat huomasivat stereotypiauhan pienentävän afroamerikkalaisten pisteitä kouluosaamista mittaavissa kokeissa. Valkoihoisilla se on kokeissa heikentänyt urheilusuorituksia.

Shakkia on pidetty sekä miesten että älypelinä. Valtaosa ja parhaimmisto pelaajista onkin miehiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on todellakin päätelty, että naispelaajissa herää stereotypiauhka, kun he pelaavat miestä vastaan, ja se vaikuttaa pelaamiseen.

Uusi, melkein miljoonan pelin analyysiin perustuva tutkimus kuitenkin osoittaa, että naiset pelaavat itse asiassa paremmin miehiä kuin naisia vastaan. Tämä on juuri päinvastoin kuin stereotypiauhan perusteella pitäisi käydä.

Naiset pärjäsivät jopa paremmin kuin miehet, kun he pelasivat rankingin perusteella huomattavasti parempaa miespelaajaa vastaan. Nainen voitti 3,7 prosenttia näistä peleistä. Miehet puolestaan voittivat 3,5 prosentissa peleistä sijoitukseltaan paljon ylempää naista vastaan.

Tulos oli ihan muuta kuin odottaisi. Juuri erityisen haastavissa tehtävissä streotypianuhan pitäisi viritä helpommin. Tällainen tilanne on, kun pelaa paljon vahvempaa vastaan.

Mikä voisi selittää naisten pärjäämisen miehiä vastaan tässä stereotyyppisesti miesten pelissä?

Yksi mahdollisuus on, että kaikki aineiston naispelaajat ovat jo niin kokeneita ja taitavia, että stereotypiauhka ei heitä häiritse.

Tämä selitys ei kuitenkaan riitä. Jokin sukupuoleen liittyvä tekijä näyttää vaikuttavan naisten tai miesten suorituksiin, kun he ovat vastakkain pelilaudan ääressä. Se näet selittäisi, miksi naiset pelaavat paremmin miehiä kuin naisia vastaan.

Tutkimuksen tekijä, Sheffieldin yliopiston psykologian tutkija Tom Stafford arvelee, että tilanne heikentääkin miesten suoriutumista. Miehiä voi pelottaa häviäminen naiselle, ja se saa heidät tekemään virheitä.

Vielä tiedelehdessä julkaisemattomaan tutkimukseen voi tutustua PsyArXivissa.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1126
Liittynyt21.7.2017

Naiset pelaavat shakkia yli tasonsa miehiä vastaan

Brainwashed kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Brainwashed kirjoitti: Jostakin muistan lukeneeni, että aivan huipputason shakinpelaajilla on todettu usein olevan vaikeuksia muissa elämän haasteissa ja päivän askareissa, eli että on mielenterveyteen ja persoonallisuuteen liittyviä ongelmia: skitsofreniaa, maanisdepressiivisyyttä, autismia, narsismia ym. jne. yhtenä hyvänä esimerkkinä esim. Bobby Fisher, joka oli nuorena shakinpelaajana aikansa suurin, mutta muuten ja varttuneemmalla iällä...
Lue kommentti