Professori Leena Peltonen-Palotie.
Professori Leena Peltonen-Palotie.

Professori, LKT, Leena Peltonen-Palotie on tieteen uusi akateemikko. Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti nimityskirjan akateemikolle torstaina.

Geenitutkija Leena Peltonen-Palotie on uusi tieteen akateemikko. Palotie-Peltonen on tiedebarometrien mukaan Suomen nykyisistä tieteenharjoittajista ylivoimaisesti tunnetuin.

Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.

Uusi akateemikko Leena Peltonen-Palotie (s. 1952) on maailman tunnetuimpia ja arvostetuimpia geenitutkijoita. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä ihmisgeenien ja erityisesti tautigeenien parissa.

Hänen tutkimuksensa on erinomainen esimerkki merkittävistä mahdollisuuksista yhdistää perusmolekyylibiologia ja lääketiede erilaisten sairauksien ymmärtämiseksi. Hänen tutkimustuloksensa ovat antaneet uutta tietoa useiden sairauksien perusmekanismeista.

Ihmisgenetiikan kehitys on ollut erittäin nopeaa. Enää ei tutkita vain yksittäisiä geenejä, vaan koko perimän vaikutusta tautien syntyyn. Tietoa hyödynnetään sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä ihmisen koko perimän lukemiseen.

"Minulla on ollut tavattoman hyvä onni, kun olen saanut olla mukana juuri tässä kehityksen vaiheessa, sen ensi askeleista saakka. Olen osunut historiallisesti oikeaan aikaan ja paikkaan", sanoo akateemikko Leena Peltonen-Palotie.

Tutkimustyössään Peltonen-Palotie on hyödyntänyt menestyksekkäästi suomalaisten geeniperimää ja suomalaisia väestöaineistoja. Hänen ryhmänsä on tunnistanut muun muassa verenpainetautiin, laktoosi-intoleranssiin, MS-tautiin, skitsofreniaan, lihavuuteen ja sydänsairauksiin liittyviä geenimuutoksia.

Tutkijat ovat selvittäneet myös, kuinka nämä muutokset johtavat ihmisen sairastumiseen. Työ on luonut perustaa uusille diagnostisille testeille ja taudinkantajien seulonnoille.

"Ainutlaatuisia ovat paitsi geenit, myös maamme vuosikymmenien mittaiset tietorekisterit, näytekokoelmat ja ennen kaikkea suomalaisten pyyteetön halu osallistua tutkimuksiin", Peltonen-Palotie toteaa.

Lisätietoja Suomen akatemian verkkosivuilta.