Hereford-rotuinen lehmä nimeltä L1 Dominette on ensimmäinen märehtijä, jonka genomi on luettu kokonaan. Kuva: Michael MacNeil / USDA Agricultural Research Service Research.
Hereford-rotuinen lehmä nimeltä L1 Dominette on ensimmäinen märehtijä, jonka genomi on luettu kokonaan. Kuva: Michael MacNeil / USDA Agricultural Research Service Research.

Naudan koko dna:n läpiluenta lisää ymmärrystämme nisäkkäiden evoluutiosta ja auttaa kehittämään parempia maito- ja lihatuotteita.

Nauta on ensimmäinen märehtijä, jonka emäsjärjestys on nyt kokonaan luettu. Lehmällä on ainakin 22 000 proteiinia koodaavaa geeniä, kävi ilmi kuusi vuotta kestäneessä kansainvälisessä tutkimushankkeessa.

Naudan genomi on lähempänä ihmisten kuin hiirien tai rottien perimää. Sen perimä on kuitenkin uudelleenjärjestynyt radikaalisti sen kehittyessä muista nisäkkäistä, tutkijat toteavat.

Illinoisin yliopiston tutkija Harris Lewinin mukaan lehmän aineenvaihduntaan vaikuttavissa geeneissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia esimerkiksi ihmisiin verrattuna. Yli tuhat tällaista geeniä eroaa naudalla merkittävästi ihmisen vastaavista. "Ne tekevät lehmästä lehmän", Lewin sanoo.

"Genomin emäsjärjestys on ikkuna sen ymmärtämiseen, kuinka nämä muutokset syntyivät, ja ne selittävät esimerkiksi sen, kuinka märehtijöille kehittyi neljä mahaa yhden sijaan, kuinka lehmän immuunijärjestelmä toimii ja kuinka se pystyy erittämään niin paljon proteiinia maitoonsa", Lewin sanoi.

Tutkimuksen raportoi tämän viikon Science.