Tavallista puuhaa kissalle. Kuva: Shutterstock
Tavallista puuhaa kissalle. Kuva: Shutterstock

Lähes kaikilla villeillä lihansyöjillä on suolistoloisia, joita ruohonsyönti voi häätää. Tapa on evoluutiossa periytynyt lemmikeille niiden esi-isiltä.

Elämän pieniä mysteereitä on, miksi kissat ja koirat popsivat mielellään ruohoa ja muutakin kasvillisuutta. Jotkin koirat etenkin paneutuvat suoritukseen niin innolla, että niitä voisi käyttää laiduntamiseen.

Kysymykseen ei ole varmaa vastausta. Useimmin kuulee sanottavan, että eläin hakee ruohosta apua ruoansulatuksen tehostamiseen tai että se syö heinää pahaan oloonsa, jotta saisi oksennettua. On kuitenkin havaittu, että vain murto-osa lemmikeistä oksentaa ruohoa syötyään.

Kissat ehkä yrittävät saada kurkustaan karvapallot irrotettua kasveja popsimalla. Tai kenties eläin hakee luonnon kasveista kuitua, jota se ei saa ravinnostaan tarpeeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eräässä tutkimuksessa seurattiin 11-vuotiasta kääpiövillakoiraa, jolle oli diagnosoitu suoranainen ruohonsyöntiongelma. Omistajansa mukaan se oli popsinut lenkillä ahnaasti ruohoa seitsemän vuoden ajan ja oksensi joka kerta. Eläinlääkärit suosittelivat koiralle runsaskuituista ruokavaliota ja kas: ruohon syönti ja oksentelu loppui.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhdysvaltalaisilla eläinlääketieteen tutkijoilla on nyt evoluutioon perustuva selitys ruohonsyönnille. Sen popsiminen voi olla eläimen tapa häätää suolistoloisia. Jos lemmikki syö ruohoa, se ei silti välttämättä tarkoita, että sillä olisi matoja. Kotikissoilla ja -koirilla on nykyään sisäloisia aika harvoin.

Kyse on kuitenkin tavasta, josta on ollut hyötyä evoluutiossa. Havaintojen mukaan eläimet eivät opi kasvisruokavaliota toisiltaan tai emoiltaan, vaan tapa on sisäsyntyinen. Huonosti sulava kasvimassa voi auttaa vähentämään loiskuormaa suolistossa, vaikkei ruoho sinällään matolääkettä olekaan.

Kalifornian yliopiston tutkijat esittelivät hypoteesiaan eläinten käyttäytymistä koskevassa konferenssissa Norjassa viime viikolla. Esitelmän pohjana ollut tutkimuslyhennelmä on vapaasti luettavissa täältä. Tutkijoiden pohdinta kissojen ruohonnälästä löytyy sivulta 106.

Nyt tutkittiin siis nimenomaan kissoja, mutta ajatus pätee epäilemättä koiriinkin.

Tutkijat tekivät verkkokyselyn yli tuhannelle kissanomistajalle, joilla oli aikaa seurata lemmikkinsä käytönsä vähintään kolme tuntia päivittäin.

Omistajista 71 prosenttia kertoi heidän kissansa syöneen ruohoa vähintään kuusi kertaa. Vain 11 prosenttia kissoista ei omistajien mukaan ollut syönyt ruohoa lainkaan. Käytös oli siis varsin yleistä.

Eniten ruohoa popsivat kissat harrastivat sitä jopa päivittäin. Valtaosassa tapauksista lemmikki vaikutti aivan normaalilta ennen ja jälkeen heinänsyönnin ja oksensi vain varsin harvoin. Vastaavia havaintoja on saatu aiemmin koirilla tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkijat katsovat nyt kumoavansa sen hypoteesin, että ruohon syönnin pontimena olisi paha olo ja tarve oksentaa.

Sen sijaan loishäätö käy heidän mukaansa paremmasta selityksestä. Tutkimuksissa apinoilla on havaittu, että huonosti sulava kasvimassa puhdistaa apinoiden suolistoa madoista.

Luonnossa käytännössä kaikilla villinä elävillä lihansyöjillä on suolistomatoja, joten ruohon syönti palvelisi selviytymistä vähentämällä loiskuormaa.

Villien kissa- ja koiraeläinten sekä muiden lihansyöjien ulosteissa havaitaan luonnossa usein sulamatonta kasvimassaa ja muita kasvien osia. Käytös olisi siis periytynyt lemmikeille niiden villeiltä esivanhemmilta.

Tutkimus ei voi todistaa tätä hypoteesia oikeaksi, mutta selitys kuulostaa järkeenkäyvältä. Ruohon syönnistä ei ainakaan ole lemmikeille haittaa eikä siitä tarvitse olla huolissaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla