Sulat tekivät Microraptorin takaraajoista siivet. Kuva: National Academy of Sciences
Sulat tekivät Microraptorin takaraajoista siivet. Kuva: National Academy of Sciences

Varhaisen dinosauruksen lento muistutti ensimmäisiä lentokoneita.

Lintujen ja lentokoneiden evoluutio näyttää kulkevan samoja reittejä: kumpikin alkoi kaksitasosta ja päätyi yksitasoiseen. Varhainen dinosaurus Microraptor gui liiti puun oksalta toiselle pitämällä etu- ja takaraajojaan eri tasossa, jolloin se muistutti kaksitasoista lentokonetta.

Teksasin teknologisen yliopiston paleontologi Sankar Chatterjeen ja ilmailuinsinööri R.J. Templinin mukaan Microraptorilla oli hyvin kehittyneet siipisulat eturaajojen lisäksi myös takaraajoissa, joten sillä oli käytännössä neljä siipeä.

Aikaisemmin uskottiin, että Microraptor olisi kannatellut siipiään sudenkorentojen tapaan samassa tasossa. Tutkijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan ole ollut anatomisista syistä mahdollista.

Kaksitasomalli oli myös ilmassa vakaampi ja helpompi hallita. Tietokonesimulaation mukaan Microraptorit liitelivät samalla tavalla aaltoillen kuin esimerkiksi tikat.

Chatterjeen ja Templinin teoria tukee näkemystä, jonka mukaan lentotaito sai alkunsa varhaisella liitukaudella, kun puissa elävät dinosaurukset hyppelivät oksalta toiselle. Myöhemmin takaraajojen höyhenpeite surkastui kokonaan, ja oli kadonnut jo esimerkiksi Arcaheopteryxin kehittyessä. Joillakin nykyään elävillä linnuilla on jaloissaan peitinhöyheniä, mutta ne eivät hyödytä lentämistä.

Tutkimuksen julkaisi PNAS, ja siitä kertoivat myös New Scientist ja BBC.