Leusiinittomalla dieetillä hiiren maksaan ei keräänny rasvaa (vasen). GCN2-mutanttihiirten maksa kuitenkin varastoi rasvaa ylenmäärin (oikea). Kuva: Douglas Cavener lab, Penn State
Leusiinittomalla dieetillä hiiren maksaan ei keräänny rasvaa (vasen). GCN2-mutanttihiirten maksa kuitenkin varastoi rasvaa ylenmäärin (oikea). Kuva: Douglas Cavener lab, Penn State

Yhden aminohapon puutos polttaa hiiren vararasvat muutamassa päivässä.

Ylipainon hoidossa yksinkertaisin lääke on hyödyntää elimistön omaa nälkiintymisreaktiota. Kun elimistö joutuu ravinnonpuutteeseen, se ryhtyy välittömästi polttamaan omia rasvavarantojaan.

Nyt Pennsylvanian osavaltionyliopiston tutkijat ovat löytäneet viisasten kiven, jolla elimistö voidaan huijata nälkiintymisvaihteelle, vaikka se eläisi yltäkylläisyydessä. Kun tutkijat poistivat hiirten ravinnosta kokonaan leusiini-aminohapon, niiden solut lopettivat välittömästi uuden rasvan synteesin ja alkoivat polttaa vanhoja rasvavarastojaan. "Nälkiintyneet" hiiret saattoivat kuluttaa kaikki vararasvansa muutamassa päivässä.

Tutkijat onnistuivat myös eristämään GCN2 -nimisen entsyymin, joka toimii nälkiintymisreaktion säätelijänä. "Hiiret, joilta puuttui GCN2-geeni, eivät laihtuneet muiden hiirien tapaan, vaikka ne söivät samaa ruokaa", kertoo tutkimusta johtanut professori Douglas Cavener yliopistonsa tiedotteessa.

Leusiinin poistaminen ruokavaliosta ei valitettavasti onnistu ihmisillä - aminohappo on niin yleinen kaikessa ruoassa, että sitä välttääkseen pitäisi syödä muovia. Tutkijat voivat kuitenkin kehittää lääkkeitä, jotka estävät soluja tunnistamasta leusiinia. Näin elimistö huijattaisiin rasvanpolttotalkoisiin. Toinen mahdollisuus Cavenerin mukaan on lisätä GCN2-entsyymin toimintaa.

Tutkijat eivät vielä tiedä, johtaisiko jonkin toisen aminohapon poistaminen ravinnosta samanlaiseen nälkiintymisreaktioon, vai liittyykö ilmiö vain leusiiniin.

Tutkimuksen julkaisi Cell Metabolism.