Talitintti (vasemmalla) voi tehdä selvää talonvaltausta yrittävästä kirjosieposta. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Talitintti (vasemmalla) voi tehdä selvää talonvaltausta yrittävästä kirjosieposta. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Aikaisten keväiden seurauksena talitintit ehtivät vallata parhaat pesäpaikat ennen muuttolintuja. Tiainen voi nitistää pesäänsä yrittävän kirjosiepon.

Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, leuto talvi Euroopassa voi koitua kohtaloksi kaukana Afrikassa talvehtivalle kirjosiepolle. Se lisää niiden riskiä joutua talitinttien tappamiksi, alankomaalaiset biologit selvittivät.

Pohjimmiltaan kirjosieppojen ja talitiaisten konfliktien takana ovat perhosentoukat. Kumpikin lintulaji ruokkii poikasensa mieluiten mehevillä toukilla, joten ne pyrkivät munimaan parhaaseen toukka-aikaan ja -paikkaan.

Läpi talven Euroopassa sinnittelevälle tiaiselle tämä on helpompaa, sillä se pystyy seuraamaan kevään saapumista reaaliajassa ja ajoittamaan pesintänsä sen mukaan. Kirjosiepot taasen muuttavat talveksi Afrikkaan ja joutuvat ajoittamaan paluumuuttonsa tietämättä tarkkaan, miten kevät Euroopassa edistyy.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos sieppokoiras ennustaa kevätsään väärin, sen riski kuolla väkivaltaisesti kasvaa, huomasivat Groningenin yliopiston tutkijat Jelmer Samplonius ja Christiaan Booth kymmenen vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessaan. Se julkaistiin Current Biology -tiedelehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat seurasivat yli tuhannen linnunpöntön tapahtumia ja laskivat kaikki talitiaisten tappamat kirjosiepot. Hämmästyksekseen tutkijat huomasivat, että joinain vuosina jopa joka kymmenes sieppokoiras koki tämän kohtalon, toisina vuosina ei juuri yksikään.

Selittävä tekijä löytyi edeltävän talven säästä. Mitä leudompi talvi, sitä useampi talitiainen selvisi siitä hengissä. Kevään aikaistuessa myös lintujen odottama toukkahuippu varhentui. Tiaiset reagoivat aikaistamalla pesintäänsä. Afrikasta saapuessaan yhä useampi kirjosieppo sai huomata, että parhaat pesäpaikat olivat jo tiaisten käytössä.

Kun kirjosieppo huomaa jäävänsä pesättömäksi, se saattaa yrittää talonvaltausta. Parhaassa tapauksessa se onnistuu häätämään tiaisen ja munii jälkikasvunsa tiaisen jo rakentamaan pesään. Huonoimmassa tapauksessa tiainen tappaa tunkeilijan – ja hautoo vielä omat munansa raadon äärellä.

Suomessa vastaavaa seurantatutkimusta ei ole tehty, mutta nykyisin Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorina toimiva Jukka Forsman kertoo aiemmissa tutkimuksissaan tehneensä kollegoidensa kanssa samansuuntaisia havaintoja.

He laskivat Oulun alueelta vuosina 2011–2013 kerätystä aineistosta, miten usein talitiaisten pöntöistä tai niiden alta löydettiin kuollut kirjosieppo. Runsaimmillaan noin joka kymmenes tintinpesä jäi kiinni surmatyöstä.

”Määrä vaihteli vuosittain. Kaksi viimeistä kevättä olivat Oulun seudulla kylmiä, ja näinä vuosina kuolleita sieppoja löytyi vähemmän”, Forsman kertoo.

Selitys löytynee siitä, että kylmempinä keväinä tiaisten ja sieppojen muninta ajoittuvat lähemmäksi toisiaan. Se laskee todennäköisyyttä, että Afrikasta palaava sieppo tunkee nokkansa tintin jo varaamaan pönttöön.

Forsman ei pidä todennäköisenä, että leudotkaan talvet koituisivat tästä syystä kirjosieppojen kohtaloksi Suomessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa näiden samasta ravinnosta kilpailevien paikka- ja muuttolintujen rinnakkaiseloon monella tavalla. Tiaisten keväisin tappamien sieppokoiraiden määrä ei ole niistä merkittävin.

lokki
Seuraa 
Viestejä6110

Uskomattoman talitinttivastainen kirjoitus, otsikkoa myöten.

Nämä lintulajit ovat aina olleet nokat vastakkain pesäpaikkojen suhteen. Lämpimät keväät tosiaan mahdollistavat useamman talitintin eloonjäännin talven kurimuksesta ja useampi pesäpaikka on keväällä jo käytössä, jos kirjosiepot myöhästyvät. Mutta oikeuttaako tämä kirjoittamaan tällaista:

"Kun kirjosieppo huomaa jäävänsä pesättömäksi, se saattaa yrittää talonvaltausta. Parhaassa tapauksessa se onnistuu häätämään tiaisen ja munii jälkikasvunsa tiaisen jo rakentamaan pesään. Huonoimmassa tapauksessa tiainen tappaa tunkeilijan – ja hautoo vielä omat munansa raadon äärellä."

varsinkin, kun aiempi tieto näiden lintulajien suhteista kertoo näin:

"Pienestä koostaan huolimatta kirjosiepolla on karski luonne. Usein kirjosieppokoiras tai koiras ja naaras yhdessä onnistuvat karkottamaan jo pöntössä hautovan tiaisparin pois ja hylkäämään munapesänsä. Usein pöntön sisällä syntyy verisiä tappeluja, ja joskus toinen osapuoli kuolee vammoihin. Sekä kirjosieppoja että tiaisia on löydetty vainajina. Onnistuneen karkotuksen jälkeen kirjosiepponaaras rakentaa pesän tiaisen munapesän, joskus harvoin jopa pienten poikastenkin päälle.

Kirjosieppo puolustaa pesäänsä raivokkaasti. Kun orava, käpytikka tai muu pesärosvo lähestyy pesää, siepot aloittavat syöksyt petoa kohti sähisten samalla kuuluvasti. Yleensä peto luopuu aikeistaan kun se saa vihaisia nokkaisuja selkäänsä. Kirjosieppo ajaa myös muutkin linnut pois pesän luota."

Jotenkin haiskahtaa Tiede lehden teksti siltä, että ajetaan agendaa, jonka mukaan paikallisten pitää antaa Afrikasta tulevalle  etuoikeus pesäänsä ja luovuttaa sovinnolla aggressiiviselle pesärosvolle. Mustamaalataan pesäänsä puolustavaa tiasta, vaikka nimeomaan kirjosieppo on se, joka tulee valmiiseen pöytään häätämään pesäpaikkaansa pitkän talven puolustaneen talitintin. Tiede lehden uutisointi tutkimusesta on yksisilmäinen ja puolueellinen. Kyllä kirjosiepotkin tappavat. ; )

  • ylös 17
  • alas 7
Lyde19
Seuraa 
Viestejä9831

Laitoin kesämökille reilusti pesäpönttöjä. Muutamia tappeluja näkee keväällä mutta ei enää myöhemmin. Kerran näkyi neljä lintua pyörivän hyrränä ilmassa kunnes tippui maahan asti. Yritin huudella että ei tässä kannata tapella kun etääpänä on lisää pönttöjä.

  • ylös 12
  • alas 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla