Kun esivanhempamme keksivät pilkkoa lihaa pienemmäksi, pureskelupakko väheni ja aivot lähtivät kasvuun. Kuva: Kimmo Taskinen
Kun esivanhempamme keksivät pilkkoa lihaa pienemmäksi, pureskelupakko väheni ja aivot lähtivät kasvuun. Kuva: Kimmo Taskinen

Lihan käsittelyn taito mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen.

Liha ja sen käsittely helpommin pureskeltavaan muotoon ovat olleet yksi lajinkehityksemme merkittävimmistä edistysaskelista. Tähän tulokseen tulivat Harvardin yliopiston tutkijat, jotka keksivät tarkastella ihmisten pureskeluun käyttämää aikaa ja verrata sitä muihin lajeihin.

Useimmat liskot ja muut eläimet hotkaisevat ravintonsa kokonaisena, mutta nisäkkäät eivät yleensä purematta niele. Pureskelun ansiosta nisäkkäät pystyvät hyödyntämään syömänsä ravinnon tehokkaammin, mutta sillä on varjopuolensakin: monilla nisäkkäillä leijonanosa päivästä menee leukojen jauhaessa.

Lähin sukulaisemme simpanssi viettää liki puolet ajastaan pureskellen. Jauhaen kuluivat myös varhaisten esi-isiemme päivät, kunnes he 2–3 miljoonaa vuotta sitten alkoivat käsitellä ruokaansa pilkkomalla sitä kivityökaluilla ja syödä enemmän lihaa. Tutkijoiden mukaan uusi ruokavalio käsittelytekniikkoineen säästi esi-isiltämme jopa 2,5 miljoonaa rouskaisua vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat testasivat lihan käsittelyn vaikutusta pureskeluun syöttämällä koehenkilöille vuoron perään raakaa, murskattua, siivutettua ja kypsennettyä vuohen lihaa. Kun he olivat pureskelleet suupalan nielaisukelpoiseksi, heitä pyydettiin sylkäisemään se takaisin lautaselle kuvattavaksi ja analysoitavaksi. Lisäksi heidän pureskeluun käyttämänsä lihasvoima mitattiin antureilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Selvisi, että ihmisen hampaat iskevät erittäin heikosti raakaan lihaan, mutta jo pelkkä siivuttaminen auttaa huomattavasti. Näin kyky käsitellä ruokaa on tuonut lihan kaltaisen runsasenergisen ravinnon lajimme saataville. Tämä mahdollistui jo paljon ennen lihan kypsentämisen hyödyntämistä.

Prosessoinnin seurauksena esivanhempiemme hampaat, leuat ja puremalihakset pienenivät ja kasvot lyhenivät, mikä mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen. Myös metsästykseen ja keräämiseen perustuva elämäntapa tuli mahdolliseksi, kertovat tutkija Katie Zink ja professori Daniel Lieberman Harvardin tiedotteessa.

Kaksikon mukaan ruuan hienontaminen muutenkin kuin hampaita rouskuttamalla oli yksi keskeinen Homo-suvun kehityksen mahdollistanut tekijä.

Tutkimuksen julkaisi Nature.

Vierailija

Keijona kirjoitti:
Liittyiskö linkki aiheeseen kehityksen suunnasta, palstasoftan kehitys sitä ainakin tukee. 

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2012-11-13/Tutkija-v%C3%A4itt%C3%A4%...

Aika hauska, miksipäs ei. 

Eliöllä on energiapolitiikkansa. Sisään saadaan tietty määrä energiaa ja sen avulla pitäisi saavuttaa maksimaalinen geenien siirto eteenpäin. Jotakuinkin kärjistettynä noin, eikös. Aivot ja älyllinen toiminta kuluttavat paljon energiaa. Eliön täytyy optimoida aivojen teho saatavilla olevaan energiaan kaikkien vallitsevien tekijöiden puitteissa. Nyt kun yhtäkkiä eliö keksii keinon saada ravinnostaan enemmän energiaa irti, saadaan ylijäämäenergiaa, jonka voi käyttää johonkin. Ilmeisesti ihmisen kohdalla ihminen alkoi aluksi vain oleskelemaan. Ja miettimään. Koska ei tarvinnut enää 100% ajasta juosta ruuan perässä. Ajan kanssa tämä johti sitten sekä älyllisen toiminnan lisääntymiseen ja turhien ominaisuuksien karsiutumiseen. Ruuansulatussysteemi pieneni, hampaat ja leuat pienenivät, mutta aivot kasvoivat ja samalla älykkyys jne. Tässä voisi kysyä, että miksei ihmiset vain alkaneet lihoa ylijäämäenergiasta, mutta.. sitä pohtikoon kukin itsekseen.  

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10737

Brainwashed kirjoitti:
"Prosessoinnin seurauksena esivanhempiemme hampaat, leuat ja puremalihakset pienenivät ja kasvot lyhenivät, mikä mahdollisti isompien aivojen ja puhe-elinten kehittymisen. Myös metsästykseen ja keräämiseen perustuva elämäntapa tuli mahdolliseksi, kertovat tutkija Katie Zink ja professori Daniel Lieberman Harvardin tiedotteessa.

Kaksikon mukaan ruuan hienontaminen muutenkin kuin hampaita rouskuttamalla oli yksi keskeinen Homo-suvun kehityksen mahdollistanut tekijä."

Tuo kohta aiheutti jonkin verran tenkkapoota, koska miksi pitäsi lähtökohtaisesti lähteä sellaisesta premissistä, että evoluutio jotenkin rajoittaisi kallon kokoa siten, että luontinen valinta suosisi aivojen koon kasvua hammaskaluston kustannuksella, eli miksi ei voisi olla sekä että.

Toinen kohta tutkimuksen arvioista mikä arvelluttaa on se miksi ruoan hienontamisella olisi mitään tekemistä Homo-suvun kehityksellä.

Eikö olisi pikemmin loogista tulla sellaiseen tulokseen, että kun ja jos esi-isämme totesivat syystä taikka toisesta jostain ruoasta, että eihän tätä voi syödä ilman muusaamista ( esim hampaat huonossa kunnossa), ts mikä oli ensin, muna vai kana? Homo sukuun kuuluvien kehittynyt äly, vai huonot hampaat, johon helppo ratkaisu - jauheliha ?

Edit: lainaus

Ei voinut boldata tms, softa tökkii.

Ihan oikeasti: missä viipyy viestin korjaustoiminto?

Sisältö jatkuu mainoksen alla