Muistatteko kymmenen vuoden takaiset iltapäivälehtien lööpit Euroopassa riehuneista lihansyöjäbakteereista? Kohun syynä oli A-streptokokin aiheuttama harvinainen, mutta pelottava tauti, nekrotisoiva faskiitti, joka iskee syvälle kudoksiin ja voi äärimm...

Muistatteko kymmenen vuoden takaiset iltapäivälehtien lööpit Euroopassa riehuneista lihansyöjäbakteereista? Kohun syynä oli A-streptokokin aiheuttama harvinainen, mutta pelottava tauti, nekrotisoiva faskiitti, joka iskee syvälle kudoksiin ja voi äärimmäisessä tapauksessa vaatia potilaan hengen. Lääketieteen lisensiaatti Jukka Hytösen väitöstutkimus paljastaa nyt, miten pahamaineinen streptokokki tarttuu isäntäsoluun. Avainroolissa ovat bakteerin pintavalkuaiset, SpeB- ja PulA-proteiinit, joita ilman streptokokki on aseeton. Varsinkin jälkimmäinen valkuainen on kiinnostava antigeeni, jonka pohjalta voidaan ryhtyä kehittämään rokotetta A-streptokokki-infektiota vastaan. Sairastaneiden verinäytteet sisältävät erityisesti PulA-proteiinia tunnistavia vasta-aineita. Lisäksi PulA-poistogeeniset bakteerit kiinnittyvät ihmisen soluihin tavallista heikommin. Havaintojen perusteella pystytään myös kehittämään uudenlaisia streptokokin solusitoutumista estäviä lääkeaineita.

A-streptokokit aiheuttavat harvinaisen lihansyöjätulehduksen lisäksi erilaisia nielu- ja ihoinfektioita. Streptokokkitauteihin sairastuu tai kuolee huomattava määrä ihmisiä sekä Suomessa että etenkin kehitysmaissa. Bakteeria vastaan ei ole rokotetta eivätkä kaikki antibioottihoidot enää tehoa siihen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla