Eri makujen tunnistamiseen on kielessä omanlaisensa nystyt. Kuva: Wikimedia Commons
Eri makujen tunnistamiseen on kielessä omanlaisensa nystyt. Kuva: Wikimedia Commons

Koe tehtiin hiirillä, mutta ihmisilläkin lihavien makuaisti tiedetään hoikkia heikommaksi.

Lihavilla hiirillä on jopa neljänneksen vähemmän makunystyjä kielessään kuin hoikilla lajitovereillaan, selviää Plos Biologyn julkaisemasta tutkimuksesta. Lihavien makuaisti on aiemmissakin tutkimuksissa todettu tavallista heikommaksi, mutta sen selittyminen kokonaisten makunystyjen puuttumisella on uusi havainto.

Makunystyjen turmaksi koituu matala-asteinen tulehdus, jota lihavuus pitää yllä kehossa, selittää tutkimusryhmä. Se tutki asiaa hiirillä.

Toiset hiiret saivat normaalirasvaista ja toiset erittäin rasvaista ruokaa kahden kuukauden ajan. Tuossa ajassa rasvaruokaa syöneet hiiret keräsivät kolmanneksen enemmän painogrammoja kuin normaaliruoalla eläneet lajitoverinsa. Samalla kielen makunystyt harvenivat 25 prosentilla.

Eri makujen tunnistamiseen on omanlaisensa nystyt. Tämän tutkimuksen mukaan lihominen ei vaikuttaisi eri nystyjen keskinäisiin voimasuhteisiin kielen pinnalla, eli ylipaino ilmeisesti miedontaa erilaisia makuja tasapuolisesti.

Makunysty rakentuu 50–100 solusta, ja makunystyjen elinkaari kielen pinnalla on lyhyt, vain kymmenisen päivää. Tavallisesti tätä uudistumista ohjaa tasavahvasti kaksi prosessia, joista toinen tappaa vanhoja soluja ja toinen kasvattaa uusia tilalle.

Lihavilla hiirillä makunystyjä tappava järjestelmä kävi kuitenkin ylikierroksilla ja niitä synnyttävä systeemi alisuoriutui tehtävästään.

Syylliseksi tarkentui kokeissa välittäjäaine tnf-alfa, jonka ruiskuttaminen kieleen tappoi makunystyjä myös normaalipainoisilla hiirillä. Kyseistä ainetta syntyy rasvakudoksessa ja se tuottaa kehossa tulehdusta.

”Tämä data viittaa siihen, että pitkäaikainen altistuminen rasvaiselle ruokavaliolle ja siitä juontuva suuri rasvakudoksen määrä on yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen häiriten makunystyjen kunnossapidon ja uudistumisen tasapainoa”, summaa tiedotteessa tutkimusta luotsannut Robin Dando Cornwellin yliopistosta.

Tässä kokeessa ei testattu makunystyjen palautumista mahdollisen laihtumisen seurauksena. Aiemmissa tutkimuksissa lihomisen myötä heikentyneen makuaistin on kuitenkin todettu palautuvan normaalipainon myötä.

bdbdbd
Seuraa 
Viestejä238
Liittynyt16.10.2016

Lihominen saattaa tappaa kielen makunystyjä

Käyttäjä4499 kirjoitti: bdbdbd kirjoitti: Kyse ei ole siitä ruoan maistuvuudesta (oikeastaan laitosruokasuositusten mukainen ruoka ei maistu kyllä muutenkaan miltään, sen takiahan niihin laitetaan niin paljon esim. suolaa), vaan verensokerin nousun tuottamasta mielihyvästä. Olen tästä eri mieltä. Muistan retket lapsena, kun pakattiin autoon hyviä raaka-aineita, ja lähdettiin päiväksi autiolle rannalle... sillä välin kun snorklattiin, iskä laittoi nuotiolla ruokaa. Kun merestä hoiperteli kolmen...
Lue kommentti
bdbdbd
Seuraa 
Viestejä238
Liittynyt16.10.2016

Lihominen saattaa tappaa kielen makunystyjä

Käyttäjä4499 kirjoitti: Jos näyttää toiselle kieltä, se on muuten kirjaimellisesti mielen osoitus. Miksi kaikilla ei toimi, että lihotessa ruoka ei enää niin paljon maistu? Jotkut syö, aivan kuin ruuasta pitäisi väkisin saada tyydytys. "Enemmän, jos se vaikka auttaisi" - vaikka päinvastoin siinä käy. Mikään ei tuota enää taivaallista nautintoa, kaikkeen turtuu. Välillä se kunnon kylläisyys pitää kokea; mutta miksi joku tekee sitä päivittäin? Luulen, että mässäilyssä ratkaisevinta on opittu tapa...
Lue kommentti
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.