Myös aivot tykkäävät liikunnasta. Kuva: Shuttersock
Myös aivot tykkäävät liikunnasta. Kuva: Shuttersock

Vielä ei tiedetä varmasti, miten erityyppiset liikuntamuodot näkyvät nuorten aivoissa.

Aivot toimivat paremmin niillä varhaisnuorilla, jotka liikkuvat aktiivisesti. Tämä selvisi, kun Oxfordin yliopiston tutkijat selvittivät aivokuvausten avulla sitä, miten liikuntatottumukset ja aivotoiminta kytkeytyvät toisiinsa.

Tutkimuksessa oli mukana 12-vuotiaita koululaisia. Koehenkilöitä oli 50, heistä 26 tyttöjä ja 24 poikia.

Liikkumista seurattiin aktiivisuusrannekkeen avulla seitsemän päivän ajan, minkä lisäksi osallistujilta mitattiin esimerkiksi painoindeksi ja verenpaine. Liikuntatottumuksia ja terveydentilaa selvitettiin myös kyselyllä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Magneettikuvauksissa tarkasteltiin aivojen rakennetta, toimintaa ja yhdistyneisyyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Fyysisesti aktiivisilla esiteineillä oli tilavuudeltaan isommat aivot ja aivoverenkierto toimi nopeammin kuin vähän liikkuvilla nuorilla. Aivot toimivat vilkkaammin, ja aivoalueet yhdistyivät toisiinsa vahvemmin.

”Muutamat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus on yhteydessä paikallisiin aivorakenteisiin, kun taas me osoitamme, että suhde on vahvempi ja laajempi”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Piergiorgio Salvan sanoi neurotieteiden SfN Global Connectome -konferenssissa tammikuun puolivälissä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liikunta on kytköksissä erityisesti aivojen muistikeskuksen hippokampuksen toimintaan. Parempi kestävyyskunto ennustaa murrosikäisillä suurempaa hippokampuksen tilavuutta.

”Meidän tuloksemme viittaavat siihen, että fyysisellä aktiivisuudella ja kestävyyskunnolla on paljon laajempi vaikutus aivojen toimintaan kuin olemme aiemmin ajatelleet”, Salvan sanoi esitellessään tuloksia toimittajille videoyhteyden kautta.

Tulokset on julkaistu Journal of Neuroscience -tiedelehdessä.

Oxfordin yliopiston tutkijoiden johtamassa hankkeessa esiteinit tekivät kolmenlaisia kognitiivisia eli tiedonkäsittelytaitoja mittaavia tehtäviä.

Liikunnan ja tiedonkäsittelytaitojen välillä ei 50 oppilaan aineistolla kuitenkaan löytynyt merkitsevää yhteyttä. Joissakin aiemmissa tutkimuksissa kytköksiä on kuitenkin havaittu.

Pitkäkestoinen reipas tai rasittava liikunta kytkeytyi tuoreessa Oxfordin yliopiston tutkimuksessa selvemmin aivojen rakenteeseen ja toimintaan kuin nopeat liikuntapyrähdykset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla