Liikunta ei välttämättä auta pidemmän päälle torjumaan vanhuuden muistisairauksia. Kuva: Wikimedia Commons
Liikunta ei välttämättä auta pidemmän päälle torjumaan vanhuuden muistisairauksia. Kuva: Wikimedia Commons

Kolmenkymmenen vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että liikunnalla ei ollut muistisairauksilta suojaavaa, pitkäaikaista vaikutusta.

Alzheimerin tautia ja dementiaa voitaisiin toivon mukaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä kuten elintapoja. On viitteitä siitä, että säännöllinen liikunta pitää aivot vireinä.

Uusi yhdysvaltalainen tutkimus vihjaa, että liikunnan hyödyt voivat kuitenkin jäädä lyhytaikaisiksi.

Tutkijat havaitsivat, että liikunnasta todella koituu lyhytaikaisia hyötyjä koehenkilöiden henkiseen suorituskykyyn. Pitkän ajan hyödyt eivät välttämättä kuitenkaan ole niin suuria kuin on luultu.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Osoittautui, että mikään liikunnan määrä keski-iässä ei näyttänyt ennustavan parempia tuloksia henkisessä suorituskyvyssä myöhemmällä iällä eikä vaikuttanut dementian kehittymiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimus toisti kuitenkin saman tuloksen, joka aiemmissakin tutkimuksissa on saatu: liikunnalla on lyhyen ajan vaikutuksia aivojen toimintaan.

Liikunta lisää aivojen verenkiertoa, ja hiirikokeissa on havaittu, että liikunta ehkäisee Alzheimerin tautiin liitetyn amyloidiplakin muodostumista aivoihin.

Lyhyen ajan, vain muutaman vuoden vaikutuksia mittaavat tutkimukset eivät välttämättä pysty osoittamaan, että liikunta suojaisi aivoja myös pitkällä aikavälillä.

Siksi tutkijat halusivat katsoa liikunnan vaikutuksia aina 30 vuoden päähän.

”Liikunnasta on kiistattomia hyötyjä, mutta on liian aikaista sanoa, että se voisi estää Alzheimerin taudin kehittymistä”, tiivistää tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Alden L. Gross tiedotteessa.

Johns Hopkinsin yliopiston 30 vuoden seurantatutkimuksessa oli mukana 650 henkilöä. He olivat opiskelleet kyseisessä lääketieteellisessä opinahjossa vuosina 1948–1964.

Heiltä kysyttiin tietoa elintavoista muutaman vuoden välein. Kokeeseen osallistuneiden mediaani-ikä oli 46 vuonna 1978 ja vuonna 2008 mediaani oli 77 vuotta.

Loppuvaiheessa koehenkilöt suorittivat testejä, jotka mittasivat tiedollisia kykyjä. Vuonna 2011 koehenkilöistä 28 eli 4,5 prosenttia oli sairastunut Alzheimerin tautiin.

Tutkimus julkaistiin Journal of Alzheimer's Disease -lehdessä.

Vierailija

Jos auto kestää keskimäärin 300.000km ajoa niin kuinka ajamalla se kestää pitempään?
Kuinka ajamalla se kestää vähemmän?
Kylmäkäynnistykset, ylenpalttinen revittäminen, liian siuret nopeudet, huollon puute jnr. Lyhentää kilometrejä.

Onko ihmisellä sama?

Sisältö jatkuu mainoksen alla