Liikunta ei välttämättä auta pidemmän päälle torjumaan vanhuuden muistisairauksia. Kuva: Wikimedia Commons
Liikunta ei välttämättä auta pidemmän päälle torjumaan vanhuuden muistisairauksia. Kuva: Wikimedia Commons

Kolmenkymmenen vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että liikunnalla ei ollut muistisairauksilta suojaavaa, pitkäaikaista vaikutusta.

Alzheimerin tautia ja dementiaa voitaisiin toivon mukaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä kuten elintapoja. On viitteitä siitä, että säännöllinen liikunta pitää aivot vireinä.

Uusi yhdysvaltalainen tutkimus vihjaa, että liikunnan hyödyt voivat kuitenkin jäädä lyhytaikaisiksi.

Tutkijat havaitsivat, että liikunnasta todella koituu lyhytaikaisia hyötyjä koehenkilöiden henkiseen suorituskykyyn. Pitkän ajan hyödyt eivät välttämättä kuitenkaan ole niin suuria kuin on luultu.

Osoittautui, että mikään liikunnan määrä keski-iässä ei näyttänyt ennustavan parempia tuloksia henkisessä suorituskyvyssä myöhemmällä iällä eikä vaikuttanut dementian kehittymiseen.

Tutkimus toisti kuitenkin saman tuloksen, joka aiemmissakin tutkimuksissa on saatu: liikunnalla on lyhyen ajan vaikutuksia aivojen toimintaan.

Liikunta lisää aivojen verenkiertoa, ja hiirikokeissa on havaittu, että liikunta ehkäisee Alzheimerin tautiin liitetyn amyloidiplakin muodostumista aivoihin.

Lyhyen ajan, vain muutaman vuoden vaikutuksia mittaavat tutkimukset eivät välttämättä pysty osoittamaan, että liikunta suojaisi aivoja myös pitkällä aikavälillä.

Siksi tutkijat halusivat katsoa liikunnan vaikutuksia aina 30 vuoden päähän.

”Liikunnasta on kiistattomia hyötyjä, mutta on liian aikaista sanoa, että se voisi estää Alzheimerin taudin kehittymistä”, tiivistää tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Alden L. Gross tiedotteessa.

Johns Hopkinsin yliopiston 30 vuoden seurantatutkimuksessa oli mukana 650 henkilöä. He olivat opiskelleet kyseisessä lääketieteellisessä opinahjossa vuosina 1948–1964.

Heiltä kysyttiin tietoa elintavoista muutaman vuoden välein. Kokeeseen osallistuneiden mediaani-ikä oli 46 vuonna 1978 ja vuonna 2008 mediaani oli 77 vuotta.

Loppuvaiheessa koehenkilöt suorittivat testejä, jotka mittasivat tiedollisia kykyjä. Vuonna 2011 koehenkilöistä 28 eli 4,5 prosenttia oli sairastunut Alzheimerin tautiin.

Tutkimus julkaistiin Journal of Alzheimer's Disease -lehdessä.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä8801
Liittynyt20.1.2013

Liikunta keski-iässä ei ehkä torjukaan dementiaa

En ole eläissäni harrastanut urheilua, mutta kuntoni on ikäni huomioiden silti suhteellisen hyvä, koska liikun lähes joka päivä työn merkeissä, eli kävelen ja kantelen tavaroita, kyykistyn ja kurottelen ym. joka pitää kropan vetreänä. Monella samanikäisellä ystävälläni jotka ovat harrastaneet urheilua nuoruusvuosinaan on paikat ns. klesana, tehty leikkauksia ja hoidettu rasitusvammoja miten milloinkin, ja nyt ovat moni heistä ylipainoisia. Tein yhdessä vaiheessa selkää raskaasti rasittavaa...
Lue kommentti

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?