Liikunta ei välttämättä auta pidemmän päälle torjumaan vanhuuden muistisairauksia. Kuva: Wikimedia Commons
Liikunta ei välttämättä auta pidemmän päälle torjumaan vanhuuden muistisairauksia. Kuva: Wikimedia Commons

Kolmenkymmenen vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että liikunnalla ei ollut muistisairauksilta suojaavaa, pitkäaikaista vaikutusta.

Alzheimerin tautia ja dementiaa voitaisiin toivon mukaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä kuten elintapoja. On viitteitä siitä, että säännöllinen liikunta pitää aivot vireinä.

Uusi yhdysvaltalainen tutkimus vihjaa, että liikunnan hyödyt voivat kuitenkin jäädä lyhytaikaisiksi.

Tutkijat havaitsivat, että liikunnasta todella koituu lyhytaikaisia hyötyjä koehenkilöiden henkiseen suorituskykyyn. Pitkän ajan hyödyt eivät välttämättä kuitenkaan ole niin suuria kuin on luultu.

Osoittautui, että mikään liikunnan määrä keski-iässä ei näyttänyt ennustavan parempia tuloksia henkisessä suorituskyvyssä myöhemmällä iällä eikä vaikuttanut dementian kehittymiseen.

Tutkimus toisti kuitenkin saman tuloksen, joka aiemmissakin tutkimuksissa on saatu: liikunnalla on lyhyen ajan vaikutuksia aivojen toimintaan.

Liikunta lisää aivojen verenkiertoa, ja hiirikokeissa on havaittu, että liikunta ehkäisee Alzheimerin tautiin liitetyn amyloidiplakin muodostumista aivoihin.

Lyhyen ajan, vain muutaman vuoden vaikutuksia mittaavat tutkimukset eivät välttämättä pysty osoittamaan, että liikunta suojaisi aivoja myös pitkällä aikavälillä.

Siksi tutkijat halusivat katsoa liikunnan vaikutuksia aina 30 vuoden päähän.

”Liikunnasta on kiistattomia hyötyjä, mutta on liian aikaista sanoa, että se voisi estää Alzheimerin taudin kehittymistä”, tiivistää tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Alden L. Gross tiedotteessa.

Johns Hopkinsin yliopiston 30 vuoden seurantatutkimuksessa oli mukana 650 henkilöä. He olivat opiskelleet kyseisessä lääketieteellisessä opinahjossa vuosina 1948–1964.

Heiltä kysyttiin tietoa elintavoista muutaman vuoden välein. Kokeeseen osallistuneiden mediaani-ikä oli 46 vuonna 1978 ja vuonna 2008 mediaani oli 77 vuotta.

Loppuvaiheessa koehenkilöt suorittivat testejä, jotka mittasivat tiedollisia kykyjä. Vuonna 2011 koehenkilöistä 28 eli 4,5 prosenttia oli sairastunut Alzheimerin tautiin.

Tutkimus julkaistiin Journal of Alzheimer's Disease -lehdessä.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä9553
Liittynyt20.1.2013

Liikunta keski-iässä ei ehkä torjukaan dementiaa

En ole eläissäni harrastanut urheilua, mutta kuntoni on ikäni huomioiden silti suhteellisen hyvä, koska liikun lähes joka päivä työn merkeissä, eli kävelen ja kantelen tavaroita, kyykistyn ja kurottelen ym. joka pitää kropan vetreänä. Monella samanikäisellä ystävälläni jotka ovat harrastaneet urheilua nuoruusvuosinaan on paikat ns. klesana, tehty leikkauksia ja hoidettu rasitusvammoja miten milloinkin, ja nyt ovat moni heistä ylipainoisia. Tein yhdessä vaiheessa selkää raskaasti rasittavaa...
Lue kommentti

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.