Liikunnan ja muistin yhteyttä tutkittiin luonnostaan uteliailla hiirillä. Kuva: Josef Bischofberger / Baselin yliopisto
Liikunnan ja muistin yhteyttä tutkittiin luonnostaan uteliailla hiirillä. Kuva: Josef Bischofberger / Baselin yliopisto

Muisti parani ja muistisolut tuplaantuivat hölkkäävillä hiirillä.

Liikunta on mannaa aivoille, tutkijat ovat todenneet moneen kertaan. Liikunta on yhteydessä kognitiivisiin eli tiedollisiin kykyihimme, kuten oppimiseen ja muistiin.Tutkimukset ovat paljastaneet, että liikunta vahvistaa muistialue hippokampusta.

Nyt sveitsiläistutkijat havaitsivat, että liikunta tuplaa hippokampukseen syntyvien uusien hermosolujen määrän – ja auttaa painamaan uudet asiat säilömuistiin.

Josef Bischofberger Baselin yliopistosta kollegoineen tutki asiaa aikuisilla hiirillä. Osa niistä sai häkkiinsä juoksupyörän, jossa ne kipittivät ahkerasti. Toisilla sellaista ei ollut, joten niiden liikunta jäi vähäiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kolmen viikon kuluttua hiirille tehtiin muistikoe. Uuden oppimista tutkittiin esittelemällä hiirille uusia esineitä.Tutkimusryhmä halusi varmistaa, että tuloksissa todella on kyse liikunnan vaikutuksista eikä esimerkiksi pelko-oppimisesta. Siksi he eivät antaneet hiirille sähköiskua, niin kuin usein oppimiskokeissa on tapana, vaan hyödynsivät hiirten luontaista uteliaisuutta: sitä, että hiiri tutkii uutta asiaa kauemmin kuin tuttua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kävi ilmi, että kummankin ryhmän hiiret tunnistivat kohtaamansa esineet yhtä hyvin, kun muistamista testattiin 1,5 tunnin kuluttua. Vuorokauden päästä liikkumattomat hiiret olivat kuitenkin unohtaneet oppimansa, kun taas liikunnalliset hiiret muistivat esineet edelleen.

Kun tutkijat tarkastelivat hiirten aivoja, ilmeni, että liikuntaa harrastavien hiirten hippokampuksessa oli kaksinkertainen määrä uusia hermosoluja sohvaperunahiiriin verrattuna. Niin ikään uusien hermosolujen haarakkeet olivat lenkkeilijähiirillä pidemmät.

”Vaikka liikunta aiheuttaa huomattavia muutoksia hermosoluissa, tulos ei todista syy-seuraus-suhdetta”, Bischofsberger korostaa.

”Aiempien tulosten valossa on kuitenkin todennäköisintä, että muistin petraantuminen juontuu juoksusta.”

Tutkimuksen julkaisi Brain Plasticity.

Keijona
Seuraa 
Viestejä11506

Täh unohtuko jotain

Suurin osa suomalaisista on kasvanut opetetun, koulutuksen ja muistamansa mukaan, luottaen yhteiskuntajärjestelmään ja demokratiaan. käydään koulut, duunit ja eläkkeellä sitten  nautitaan.Ja perään kuvitelleet, että tämä yhden sukupolven ihme jatkuisi myos muille sukupolville. No onhan se näinkin ettei heille muusta ole kerrottukaan joten eihän heillä muuta mahdollisuutta olekkaan. Mutta nyttemin on tullut atk ja muut, ne jotka pystyy saakin muualta kuin virallista kanavaa pitkin ja näyttääkin siltä että homma ei toimi. Nykyisen kaltainen käsitys demokratiasta ja siitä että kaikilla ihmisillä edes teoriassa olisi samat oikeudet onkin valhe. Mitä nyt ? Pitäisikö äänestää uudet johtajat?  ja muuttaisiko se mitään, äänestämällähän tähän on tultu. Vai äänestetäänkö itsemme demokratiassa ulos ja mitenkä demokratiasta pääsee eroon, äänestämäälä ? Kuulostaa ironiselta vai kuvitellaanko että äänestäminen ja demokratia on ikuisia, ja maailman tappiin ihmiset äänestää ? Sallikaa mun nauraa.aika nuori, teoreettinen ja  kokeiluasteella oleva juttu koko demokratia.

Vaikuttaa siltä, että maahanmuuttajat pelastaa Suomen. nimittäin vihdoikin suomalaiset tajuaa, että demokratia on kommunismin tavoin kaunis, mutta utopistinen ajatus, joka ei käytännössä toimi. 

Onhan näitä joilla, suu täynnä pullaa ja eivätkä välitä kuin itsestään tai geeneistään  haluisivat, että sama jatkuisi mutta demokraattisesti ja avoimessa yhteiskunnassa kautännössäkin mahdoton yhtälö. Muisti kun on geneettistä ei yhden sukupolven etuoikeus.

 
  

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla